Osakemarkkinoita on kohdannut shokki. Tällä kertaa isku tuli talouselämän ulkopuolelta koronaviruksen muodossa. Maailmantalous on äkkiä pysähtynyt valtioiden sulkiessa rajojaan ja ihmisten eristäytyessä koteihinsa. Alkuvuoden hyvät tuotot ovat sulaneet pörsseissä sellaista tahtia, jota ei ole nähty sitten finanssikriisin.
Äkkijarrutus pörsseissä on ymmärrettävä, sillä maailmantaloutta on tekohengitetty pitkään erilaisin massiivisin elvyttävin toimenpitein. Talouden ottaessa äkkistopin kaikki ainekset syvälle kyykylle ovat olemassa. Usean maan talous tulee vajoamaan taantumaan ja todennäköisyys lamalle on korkea. Mitä pidempään tilanne tulee kestämään, sitä pysyvämpiä lommoja tulee talouteen.
Keskuspankit kautta maailman ovatkin pistäneet aiempaa kookkaammilla piristysruiskuilla kansantalouksien ryytyviä ruhoja. Yhdysvalloissa FED laski korot nollaan ja esitteli 700 miljardin dollarin kokoisen elvytyspaketin. Euroopan keskuspankki puolestaan aloittaa 750 miljardin euron hätärahoituksen. Samalla euroalue siirtyi Lagarden johdolla ”mitä tahansa tarvitaan” (”whatever it takes”) politiikasta ”ei ole rajoja” (”there are no limits”) retoriikkaan. Harmi, ettei mikään näistä toimenpiteistä paranna itse koronaviruspandemiaa vaan ainoastaan lievittää sen sivuoireita taloudessa.
Voimakkaassa markkinalaskussa kaikkia osakkeita myydään. Vasta hieman myöhemmin, kun on ollut aikaa analysoida tilannetta paremmin, erottuvat jyvät akanoista. Koronakin vaikuttaa eri yrityksiin eri tavalla. Lentoyhtiöt ja muut turismiin sekä liikkumiseen liittyvät toimialat ovat olleet luonnollisesti paniikkimyyntien kohteena.
Koronaepidemia ei näytä olevan lyhytkestoinen ongelma, vaan viimeisimmän tiedon mukaan tilanne tulee kestämään vielä useita kuukausia. Pahimmassa tapauksessa viruksen mutatoituessa se voi jäädä kiertämään maapalloa vuosiksi. Ihmisten liikkumisen rajoittuessa ja heidän viettäessä yhä enenevissä määrin aikaa kotona myös palvelut, joita käytetään, muuttuvat.
Mielestäni Jim Cramer keksi tällaiselle taloudelle hyvän termin kutsuessaan sitä ’stay-at-home’ -taloudeksi (vapaa suomennos ’pysytään kotona’ -talous). Cramer nosti Mad Money -ohjelmassa esille 20 yhtiötä, jotka ovat hyviä poimintoja tällaisessa tilanteessa. ’Stay-at-home’ -taloudessa ihmiset välttävät kontaktia muihin ihmisiin sekä käyttävät tuotteita, joista voi nauttia kotoa käsin. ’Stay-at-home’ -taloudessa ihmiset viettävät tavanomaista enemmän aikaa sosiaalisessa mediassa, erilaisissa viihdepalveluissa sekä suosivat tuotteiden tilaamista internetistä kivijalkakaupassa käynnin sijaan.
Cramerin poiminnoista viisi yhtiötä löytyy HCP Focus -rahaston salkusta: Facebook, Amazon, Shopify, Nvidia ja Etsy. Ne muodostavat lähes puolet rahastosta. Näiden lisäksi Focuksesta löytyy myös muita yhtiöitä, joiden palveluille ’stay-at-home’ -taloudessa tulisi olla kysyntää. Grubhub toimittaa ravintolaruokaa suoraan tilaajan kotiovelle ja Baidu palvelee kiinalaisten hakukoneena oletettavasti entiseen tapaan. Niinpä suurin osa HCP Focuksen sijoituksista voidaankin laskea ’stay-at-home’ -yhtiöiksi. Osakekurssien rajusta putoamisesta huolimatta HCP Focus ei ole tullut alas yhtä ikävästi kuin vertailuindeksi tai markkina globaalisti, vaikka rahasto on erittäin keskitetty. ’Stay-at-home’ -taloudesta hyötyvät yhtiöt ovat antaneet rahastolle turvaa pahimman koronapaniikin aikana.
Korona tulee menemään aikanaan ohi ja ihmiskunta tulee tästäkin selviämään. Kuluttajat, jotka ovat olleet tyytyväisiä kotona ollessaan käyttämiinsä palveluihin, todennäköisesti jatkavat niiden parissa. Näistä johtuen HCP Focuksenkin voisi kuvitella nousevan koronakuopasta aiempaa vahvempana.
Pestään käsiä ja pidetään toisistamme huolta!
Pasi Havia
HCP Focus -salkunhoitaja
Voit tilata kaikki HCP:n uutiskirjeet saat tästä. Jos haluat lukea vain HCP Focus -rahaston päivityksiä, voit tilata ne tästä.