HCP Groupin yhtiökokous valitsi 28.9.2020 yhtiölle uuden hallituskokoonpanon. Puheenjohtajana aloitti hallituksen jäsenenä toiminut HCP:n osakas Timo Vertala ja hallituksen varapuheenjohtajana ja jäsenenä uusi osakas, Cobbleyard Real Estaten toimitusjohtaja Christoffer Sundberg.
HCP Groupin hallituksen puheenjohtaja Timo Vertala (vas.) ja varapuheenjohtaja Christoffer Sundberg (oik.)
Timo Vertala, olet tullut valituksi HCP Groupin hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi hallituksen järjestäytymiskokouksessa 29.9.2020. Onnittelut! Kerrotko lyhyesti itsestäsi ja kuulumisistasi?
Kiitos. Ensiksi kiitän väistyvää hallituksen puheenjohtajaa Elias Koskea ja toivotan hänelle menestystä roolissaan rahastoyhtiön hallituksen puheenjohtajana.
Olen toiminut erinäisissä johtotehtävissä ja osakkaana HCP:llä vuodesta 2010, sekä hallituksen jäsenenä vuodesta 2011. HCP Groupin hallituksen puheenjohtajuus oli minulle seuraava luonnollinen askel, ja olen kiitollinen muiden osakkaiden osoittamasta luottamuksesta minua ja koko uutta hallituskokoonpanoa kohtaan.
Kerrotko hieman lisää uudesta hallituksesta?
Hallitustyöskentely on ryhmätyötä ja olen vakuuttunut, että saamme valitsemallamme kokoonpanolla tuloksia aikaiseksi. Hallitukseen tulivat valituiksi itseni lisäksi HCP:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja Tommi Kemppainen, compliance officer ja osakas Juhani Halminen sekä strateginen sijoittajamme, Cobbleyard Real Estaten toimitusjohtaja Christoffer Sundberg.
Hallituksen jäsenet täydentävät ja tukevat mielestäni hienosti toisiaan henkilökohtaisella taustallaan, kokemuksellaan ja ammattiosaamisellaan.
Vuosi 2020 on ollut kiistämättä muutoksen vuosi maailmassa ja rahoitusalalla. Mitä korostat hallitustyöskentelyssä?
Maailma muuttuu rajusti ja nopeasti. Pienempänä toimijana HCP:llä on resurssit ja tietotaito reagoida asioihin paljon nopeammin kuin suuremmilla varainhoitoyhtiöillä. Kun ympäristö muuttuu, on itsenkin muututtava – siksi yritysten on uudistuttava aktiivisesti selviytyäkseen ja menestyäkseen.
Erityisesti aion edistää hallituksen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja huolehtia, että HCP:n strategiaa edistetään asianmukaisesti ja tuloksellisesti operatiivisen henkilökunnan toimesta.
Mainitsit aktiivisen uudistumisen tärkeyden. Voitko kertoa tarkemmin mitä tämä tarkoittaa HCP:n strategisen kehityksen osalta nykyisessä markkinatilanteessa?
Rahastojamme hallinnoi neljän henkilön salkunhoitoryhmämme, eli vastuualueet on selkeästi määritelty ja ryhmä työskentelee rakentavasti keskenään. Mitä tulee firman kehitykseen, omaamme yhtiönä 13 vuoden kokemuksen kasvusta ja jatkamme myyntiimme ja markkinointiimme panostamista tätä osaamista hyödyntäen.
Tämän lisäksi suhtaudumme avomielisesti muihin markkinamahdollisuuksiin. HCP on historiallisesti keskittynyt vahvasti julkisesti noteerattuihin arvopapereihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Korot ovat historiallisen alhaiset ja inflaationäkymät epäselvät, joten suomalaisilla instituutiosijoittajilla on oikeutetusti kysyntää myös muille vaihtoehtoisille sijoituksille.
Christoffer Sundberg, olet tullut HCP:n osakkeenomistajaksi kesällä 2020 ja tulit valituksi nyt hallituksen jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi. Kerrotko itsestäsi ja siitä, miten päädyit sijoittamaan HCP:hen?
Toimin itse ammatin puolesta sijoitusalalla ja olen ollut sijoittajana HCP:n rahastoissa jo useamman vuoden. Alkuun HCP:n tarina siitä miten hallinnoida muiden varallisuutta ja sijoittaa vastuullisesti herätti mielenkiintoni. Pääsin seuraamaan toimintaa vähän lähempää useamman vuoden ja mielenkiintoni vain kasvoi. Kun sitten avautui mahdollisuus tiivistää yhteistyötä entisestään, tartuin tilaisuuteen heti.
Omaat pitkän uran kiinteistösijoittamisesta ja kiinteistörahastojen hallinnoinnista. Miten kuvailisit tämänhetkistä markkinatilannetta Suomessa ja Pohjoismaissa kiinteistösijoittamisen osalta?
Suomessa kiinteistösijoittaminen on vasta n. 15 vuotta vanhaa, kun ensimmäiset instituutiolle suunnatut kiinteistörahastot lanseerattiin ja kiinteistöhankintoja ruvettiin rahoittamaan velkapääomalla oman pääoman ohella. Samalla tai hieman ennen, kansainväliset kiinteistösijoittajat rantautuivat Pohjoismaihin ja Suomeen. Nyt tätä kirjoittaessa Suomen kiinteistörahastotarjonta tai yleisesti mahdollisuus sijoittaa kiinteistöihin välillisesti on kasvanut nopeasti. Tämä tarkoittaa, että kysyntä on nostattanut kiinteistöjen hinnat ennätystasolle ja monesti niitä puolustetaan sillä että vuokrissa (kassavirta) on nostopotentiaalia. Tämä draiveri voidaan nyt kyseenalaistaa ja esim. Tukholmassa nähdään nyt korjausliikettä. Sama korjausliike on rantautumassa Suomeen ja näkynee loppuvuodesta arvostuksissa. Miten iso tämä korjausliike on, on vaikeaa ennustaa varsinkin jos ja kun kaupankäynti laskee eikä arviot, jotka perustuvat markkinahavaintoihin, saa tarvitsemaansa markkinadataa. Eri kiinteistösektorit (toimisto, liike, asunto, hoiva, logistiikka, hotelli, yms.) kärsivät luonnollisesti eri tavalla, kun maailman pandemia on rajoittanut ihmisten liikkumista. Isot trendit tilojen suhteen näyttäisivät nyt vahvistuvan.
Missä asioissa pohjoismaiset varainhoitajat pystyvät mielestäsi kilpailemaan parhaiten kiinteistösijoittamisessa kansainvälisten toimijoiden kanssa? Missä näet mielenkiintoisimmat kasvumahdollisuudet?
Yleisesti kiinteistösijoittaminen on varallisuusluokkien ”odd bird”. Tuotot ovat kohtalaisen matalia ja monet sijoittajat myyvät ns. aktiivista kiinteistöjohtamista (active asset management), mikä tarkoittaa että paikallisesti luodaan arvoa ns. kohdetasolla. Tähän tarvitaan paikallista osaamista ja tiimiä. Nämä ovat tärkeitä elementtejä aktiivisten strategioiden toteuttamisessa. Haittapuoli on, että helposti syntyy kallis palkkiostruktuuri, joka rasittaa sijoittajille luvattua välitöntä tuottoa. Tässä voi syntyä epäkohta missä pakotetaan salkunhoitajaa korottamaan kiinteistöjen riskiprofiilia. Puhutaan paljon likviditeettiriskistä, joka on yksi helpompia tapoja parantaa kiinteistöjen nettotuottoa. Sijaintiriski on yksi likviditeettiriskin suurin tekijä. Se miten kiinteistöjä hyödynnetään tulevaisuudessa tulee hieman muuttumaan koronajälkeisessä maailmassa. Tämä luo mahdollisuuksia paikalliselle aktiiviselle kiinteistöjohtamismallille. Lyhyessä aikaperspektiivissä listatut kiinteistöarvopaperit houkuttelevat ja keskipitkällä taas Pohjoismaan suorat kiinteistöt. Toimisto- ja logistiikkasektorilla näemme edelleen arvoa, varsinkin aktiivisella kiinteistöjohtamisstrategialla liikkeellä oleville.
HCP Group omistaa Helsinki Capital Partners Rahastoyhtiö Oyn. HCP:n rahastot ovat nyt auki merkinnöille merkintäpäivään 31.12.2020 asti. Varaa aika virtuaalitapaamiseen tai tee rahastosijoitus nappia painamalla.
Varaa virtuaalitapaaminen Tee rahastomerkintä