Valtaosa maailman osakekursseista putosi vuoden 2018 aikana. Myös HCP Blackin arvo laski 3,36 %, eikä tappiossa ole mitään juhlittavaa.
Vertailun vuoksi voi kuitenkin katsoa esimerkiksi maailmanlaajuisesti pörssejä mittaavaa indeksiä (MSCI ACWI IMI), joka putosi euroissa vajaat 9 %. Tähän nähden Blackin 3,36 % pudotus on verraten pieni. Maailmanlaajuinen pörssilasku ei siis rahastoon juuri tarttunut. Lisäksi rahaston volatiliteetti pysyi viime vuoden ajan reilussa neljässä prosentissa, mikä osoittaa riskinhajautuksen toimineen. Mikäli markkinan lasku olisi yltynyt tätäkin suuremmaksi ja jyrkemmäksi on todennäköistä, että rahaston tuotto olisi kivunnut merkittävästi plussan puolelle. Syy on se, että rahastossa sijoitetaan juuri nyt pääosin muihin omaisuusluokkiin kuin osakkeisiin ja korkoihin.
Kuvaajassa maailman osakemarkkinoiden yhden vuoden tuotto 24.1.2019. Kokonaistuotto laskettuna USD. Lähde: https://www.msci.com/countries-heat-map
Vakuutusstrategian tuotto ei riipu taloussuhdanteista
Viime vuonna HCP Blackin suurin sijoitus 35 % osuudella oli vakuutusstrategiaan, jossa kannetaan suuren luokan luonnonmullistusten riskiä tyypillisesti vuoden mittaisissa sopimuksissa. Vakuutusstrategian tuotto ja kannettu riski eivät riipu taloussuhdanteista, vaan siitä tapahtuuko vuoden aikana suuria luonnonmullistuksia.
Tavanomaisina vuosina näitä vakuutuspreemioita keräten voi aikaansaada noin 4 % vuosituottoa. Niinä vuosina, joina suuria luonnonmullistuksia kuten hurrikaaneja sattuu, vakuutusstrategia tuottaa tappiota. Vuodet 2017 ja 2018 olivat toteutuneiden riskien osalta pahin kahden vuoden jakso. Vuonna 2018 strategian saldoksi jäi −1,3 %.
Arvopaperivalinta tämän omaisuusluokan sisältä onnistui kuitenkin erinomaisesti, sillä osa tarjolla olleista arvopapereista putosi jopa 60 %. Tällaisiin epätyypillisiin omaisuusluokkiin sijoittaessa on perusteltua maksaa arvopaperivalinnasta, jos ei itse aio käyttää paljoa aikaa arvopaperivalintaan: ”Devil is in the detail”. Muun muassa tästä työstä sinä maksat HCP Blackin osuudenhaltijana.
Suojastrategia hyötyy finanssihintojen trendinomaisista liikkeistä
Toiseksi suurin sijoituslohko noin 25 % osuudella oli suojastrategia, jossa pyritään hyötymään yli sadan eri finanssihinnan trendinomaisista liikkeistä. Tavanomaisina vuosina suojastrategia tuottaa hieman voittoa, mutta viime vuonna sijoituslohko teki 2,4 % tappiota.
Jos 26.1.2018 alkanut markkinapudotus vuonna 2019 jatkuu ja kiihtyy, niin tämä sijoituslohko tuottaa todennäköisesti hyvin. Suojastrategia on pääomaluokkana hyvin poikkeuksellinen kahdestakin syystä. Tyypillisenä vuotena se tuottaa keskimäärin hieman voittoa. Sen sijaan pörssiromahduksissa on perusteltua odottaa, että se voi tuottaa merkittävästi voittoa juuri siksi, että finanssikriiseissä on tyypillisesti aina suurta trendinomaista liikettä. Kategorian ideaa avaa esimerkiksi tämä katsaus viimeisen 100 vuoden trendeihin.
Osakesijoitukset tarjoavat korkeimman potentiaalisen tuoton
HCP Black on sijoittanut osakkeisiin hankkimalla osuuksia HCP Quant- ja HCP Focus-rahastoista. Muistutan vielä, että HCP Black rahasto ei maksa näistä sijoituksista kiinteää eikä tuottosidonnaista hallinnointipalkkiota. Osakeallokaatioista HCP Focus tuotti marginaalisen 0,12 % voittoa kun taas HCP Quant 2,5 % tappiota.
Osakkeita on riskeistä huolimatta perusteltua omistaa. Esimerkiksi HCP Focus sisältää yhtiöitä, joiden markkina-arvo voi 20 vuoden päästä olla pikemminkin 100-kertainen kuin 10-kertainen nykyiseen verrattuna. Focus sijoittaa verkostovaikutuksista hyötyviin yrityksiin, kuten vertaislaina-alustoihin. Laina-alustoja on nyt 13 tusinassa, mutta se joka niistä saa ensimmäisenä kriittisen massan käyttäjäkseen, voi kasvaa räjähdysmäisesti.
HCP Quant ei sisällä yhtä räjähdysmäistä nousupotentiaalia. Quant etsii sijoituskohteiksi yhtiöitä, jotka ovat niin alhaisesti arvostettuja, että niihin kohdistuu vuosittain ulosostoja pörssistä pörssikurssia korkeampaan hintaan. Koko tämä Quantin deep value –teema on markkinalla ollut pian vuosikymmenen hyvin epäsuosittu, jonka myötä se ei ole tuottanut.
Jos länsimaiden edessä on kuitenkin Japanin kaltainen kohtalo, jossa väestön vanhenemisen vuoksi työvoiman suhteellinen määrä pienenee ja uupuvaa talouskasvua elvytetään velan määrää lisäten, Quantin sijoituskohdeteiden kaltaiset yhtiöt ovat todennäköisimpiä nousijoita osakkeiden joukosta.
Kiinteistösijoitukset turvaavat rahan ostovoimaa
Sijoitukset maailmanlaajuisesti kiinteistöihin sekä Japanin kiinteistömarkkinoihin tuottivat rahastolle −0,6 % ja +0,2 %. Kiinteistöt pääomaluokkana ovat tärkeässä roolissa rahan ostovoiman säilyttämisessä juuri nykyisessä taloustilanteessa. Lyhyt alle kymmenenvuotinen taloussuhdanne näyttää jo hiipumisen merkkejä. Myös pidempi 80-vuotinen velan määrän kasvattamisen sykli vaikuttaa tulleen päätökseensä. Keskuspankkien taseiden kasvattaminen taittuu tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana taseiden pienentämiseen.
Taloushistoria on täynnä tapahtumaketjuja, joissa aggressiivinen rahan määrän lisääminen on heikentänyt uskoa rahan mahdollisuuteen säilyttää ostovoimaa. Silloin ostovoiman säilyttäminen on vaatinut sijoituksia reaaliomaisuuteen kuten kiinteistöihin.
Voit lukea lisää maa- ja teemakohtaisesta kiinteistösijoittamisesta kirjoituksessani Asunto Suomessa – asuntosijoitus muualla.
Arvopaperivalinta on tässäkin sijoituslohkossa avainasemassa. Nähdäkseni paras taktiikka on ostaa jo romahtaneita kiinteistömarkkinoita (vrt. Suomi 1992), jotta odotettavissa oleva tuotto on mahdollisimman suuri suhteessa riskiin. Myös kiinteistömarkkinoilla pätee sanonta: ”devil is in the detail”.
Kulta, henkivakuutukset ja valuutat
Sijoitukset kultaan ja henkivakuutusten jälkimarkkinaan tuottivat rahastolle 0,2 % sekä 0,7 %. Valuutta-allokaatioista dollari, Japanin jeni sekä Sveitsin frangi vahvistuivat. Nämä valuutat ovat niitä klassisia valuuttoja, jotka ovat toimineet turvasatamina, kun maailma on ollut myllerryksessä. Samoin on toiminut myös kulta – aivan erityisesti silloin, kun haaste on liittynyt liian suuren velan määrään.
Henkivakuutusten jälkimarkkinat ovat suhdanteista riippumattomia, ja niihin tehtyjen sijoitusten ei tulisi kärsiä, vaikka taloustilanne olisi huono. Tämä on myös yksi tapa huolehtia riskeistä vuonna 2019.
Mainittakoon vielä, että vuoden 2018 tuottoa vähensi prosentin verran ostettu suoja (tail hedge). Normaaliolosuhteissa hajautettujen sijoitusten tulisi riittää huolehtimaan rahaston riskienhallinnasta. Nyt kun 80-vuotinen velkasykli näyttää tulleen päätökseen ja riski romahdukseen on poikkeuksellisen suuri, on nähdäkseni perusteltua maksaa pois äärimmäistä riskiä. Tämä on hoidettu ostamalla määräajaksi oikeuksia myydä arvopapereita ennalta määrättyyn hintaan, jolloin arvopaperien hintojen laskiessa oikeuksien arvo kasvaa. Karkeasti voi sanoa tämän tuovan 10 prosenttia tuottoa rahastolle tyypillisessä pörssiromahduksessa. Tuotto olisi tätäkin suurempi, mikäli markkinapudotus olisi suurempi ja jyrkempi. Hävitä ei kuitenkaan voi kuin tuon yhden prosentin.
HCP Black suojaa markkinaheilahteluilta
HCP Black -rahasto toimii monelle asiakkaalle riskinhajautusvälineenä – sijoituksena, jonka arvo perustuu pääosin muulle kuin osakkeiden ja velkakirjojen hinnoille. Myös HCP-yhtiön oma sijoitettavissa oleva taantumapuskuri, joka tätä kirjoittaessa on reilut miljoonaa euroa, on sijoitettuna juuri HCP Black -rahastoon.
Maailmanmarkkinoiden arvostustasoista ja maailman historiallisen korkeasta ylivelkaantumisen tasosta ei tässä päivityksessä ole uutta kerrottavaa. Voit lukea taustaa ja perspektiiviä näistä teemoista esimerkiksi kirjoituksestani Paljonko on paljon velkaa?.
Eteenpäin katsoen Blackin strategia on paras tietämäni tapa sijoittaa juuri nyt, kun taantuma ja lama sekä pitkän velkasyklin päättyminen huolettaa. Siihen tarkoitukseen käytämme rahastoa myös itse.
Vuoden 2018 aikana maailman ylivelkaantumisen purkautuminen käynnistyi, mikä ilmeni erilaisten sijoituskohteiden arvonlaskuna. Kehityksen voi odottaa jatkuvan myös vuoden 2019 aikana. Maailman keskuspankit todennäköisesti seuraavat Amerikan mallia ja pienentävät taseitaan – aivan kuin ne suurensivat taseitaan Amerikan mallin mukaan, kun määrällinen elvytys aloitettiin maailman ajauduttua edellisen kerran finanssikriisiin.
Markkina on tätä kirjoittaessa laskenut jo vuoden ajan. Lisäksi heilunta markkinalla on kasvanut. Parhaan käsitykseni mukaan reaalimaailman tapahtumien kulku muistuttaa hyvin paljon maailman aikaisempia velkavetoisia kriisejä.
Jos kaksi vuotta sitten olisi arvannut, miten pörssi voi, kun Amerikka on toteuttanut määrällistä kiristämistä jo vuoden ajan, ja ensimmäistä kertaa maailman taloushistoriassa kaikkien keskuspankkien taseet yhteenlaskettuna pienenevät, niin olisin uskonut pörssin laskeneen jo 50 % muutamien prosenttien sijaan. Yllättävää on siis se, kuinka hitaasti ja haluttomasti markkinat nyt hinnoittelevat käsillä olevia tai tulevia tapahtumia.
Kuten siis vuoden 2018 alkaessa jo totesin, käsillä oli tämän ”uuden määrällisen elvytyksen ajan lopun alku”.
Vuoden 2019 osalta voi todeta tämän määrällisen kiristämisen jatkuvan.
Tämän määrällisen kiristämisen (quantitative tightening) vaikutus on mielestäni ensisijaisen tärkeä ymmärtää.
Siltä osin, kun sijoituksesi on ensisijaisesti ostovoiman säilyttämistä varten, on HCP Black parhaan ymmärrykseni mukaan asemoitunut juuri oikein. Voit seurata havaintojani markkinoilta aina Twitter-tilin @hcpgroup kautta.
2018: ensimmäinen vuosi laskumarkkinaa helmikuu 4th, 2019Tommi Kemppainen
