HCP Bricks Q3/2022

Tervetuloa mukaan HCP Bricksin matkaan. Uuden kiinteistörahaston ensimmäinen kvartaali erittäin mielenkiintoisessa ja jännittävässä markkinassa on takana. Tämä tarkoittaa sitä, että rahastolla on otollinen hetki aloittaa puhtaalta pöydältä, koska korona, sota, korko, inflaatio ja energiakriisi luovat haasteita, mutta kuitenkin samanaikaisesti mahdollisuuksia. Ennen kuin mennään tarkemmin rahaston tämän hetkiseen sijoitustilanteeseen niin hieman taustaa nykyisestä kiinteistömarkkinasta.

Koronasta huolimatta kiinteistömarkkina on elänyt nousuputkessa finanssikriisin jälkeen. Vuoden 2022 markkinan huipussa nähtiin ennätyshintoja niin toimisto-, asunto-, hoiva- kuin logistiikkakiinteistöjen puolella. Pitkään jatkunut hotellibuumi koki kuitenkin kolahduksen koronan takia ja niiden liiketilojen haasteet ovat jatkuneet pitkään.  Huipun jälkeen vuosi 2022 on kuitenkin lopuksi kolahtanut kiinteistömarkkinaan. Vaikka nouseva inflaatio ja korot olivat pitkään odotettavissa, kiinteistömarkkina yleensä laahaa perässä muuhun markkinaan nähden. Suomen Valtionvelan korko lähestyy jo Helsingin keskustan prime nettotuottoa, mitä voidaan pitää hyvin käänteentekevänä. Myöskin nousevat energiakulut, jotka vaikuttavat suoraan kohteiden nettotuottoon, luovat paineet markkinaan ja kiinteistöjen hinnoitteluun. Näiden seurauksena hinnat ovat alkaneet laskemaan. 

Laskevista hinnoista huolimatta on tällä hetkellä paljon ostettavaa. Pakkomyyntejä Suomessa ei olla vielä nähty, mutta niitäkin voi olla edessä. Ruotsin puolella pakkomyyntejä on jo osittain nähty. Ruotsin listattujen kiinteistöyrityksien arvot ovat keskimäärin tulleet alas yli 50 % vuodenvaihteesta. Syy tähän muun muassa osakkeiden yliarvostuksen ja vieraan pääoman järjestelyn takia. Suurin osa myydään tällä hetkellä alennuksella kiinteistöjen nettoarvoon (NAV) nähden. Ainoastaan tiettyjen logistiikkayhtiöiden osakkeet myydään edelleen preemiolla NAV:iin nähden vaikka niidenkin osakkeiden hinta on tippunut rajusti vuodenvaihteesta. Myös Ruotsin suorien kiinteistökauppojen arvot ovat tippuneet rajusti ja esim. asuntojen prime nettotuotto on noussut jopa 0,75  prosenttiyksikköä viime keväästä.

Suomessa trendiä ei huomaa yhtä nopeasti erityisesti koska meillä ei ole kuin kourallinen listattuja kiinteistöyhtiötä ja velkavipu on Ruotsiin nähden maltillisempi. Muun muassa tästä syystä johtuen Suomessa on Ruotsiin verrattuna vähemmän paineiden alla olevia kiinteistösijoittajia. Kiinteistöjen myyntihintatavoitteet ovat kuitenkin laskeneet selvästi jopa loppukesän odotuksista. 

Tämän hetken valtti on diilivarmuus. Omaa pääomaa, joustavuus ja nopeus ratkaisee. Lainansaanti on erityisesti kehityskohteissa hankalaa ja rahoitusehdot tiukentuneet. Kauppoja on kuitenkin nähty erityisesti toimistopuolella, jossa modernit pitkillä vuokrasopimuksilla omaavat kohteet kiinnostavat. Kaupoissa käydään tiukkaa vääntöä niin ehdoista, kuin hinnoista. Jonkinlainen alennus kevään ja kesän hintoihin nähden on selvästi havaittavissa. Kuinka paljon alas tullaan on vielä liian aikaista sanoa. Joitakin transaktioita on myös jäädytetty parempaa markkinaa odottaen. Ulkomaalaissijoittajien asuntoportfoliobuumi on hiipumassa eikä kevään volyymeja saavuteta. Logistiikka ja hoiva kiinnostaa monia, mutta ostettavaa ei juurikaan ole.

Miksi tämä sitten on hyvä HCP Bricksille?

HCP Bricksillä on herkullinen tilanne. Vahva oma pääoma ja joustavuus mahdollistaa hyviä kauppoja lukuisista sektoreista. Maltti on kuitenkin valttia. Arvoa ei luoda hetkessä, vaan tarkan toimintasuunnitelman ja taustatyön avulla. Tavoitteena on ostaa kohteita joiden arvo ja kassavirta perustuu aktiiviseen kehitystyöhön, eli ei nojauduta siihen, että saadaan ainoastaan viime vuoden markkinaan nähden halpoja kohteita. Tällöin voidaan markkinatilanteesta huolimatta saada hyvin tuottavia kohteita, niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Bricksillä on sellaisia kohteita työn alla, missä optio on enemmän ostajan kuin myyjän puolella. Neuvotteluasema paranee päivä päivältä ja oikea hetki edetä tulee kohta vastaan. Aktiivinen työ luo arvoa markkinatilanteesta riippumatta. Erityisesti toimisto- ja hybridikiinteistöjä hyvillä keskeisillä sijainneilla on suurennuslasin alla, mutta myös logistiikkakiinteistöissä on hyvät tuottopotentiaalit. Asuntoja vielä varauksella, niiden hetki tulee vielä.

Mattias Lindfors

HCP Bricks Salkunhoitaja

Pasi Havia #rahapodi:n vieraana

Salkunhoitaja Pasi Havia kävi Nordnetin #rahapodi:n vieraana. Keskustelun aiheena oli arvosijoittaminen, joka on ennätyksellisen pitkän alituoton jakson jälkeen alkanut toimimaan.

Miltä nykyinen markkinatilanne näyttää? Joko pohjat on nähty? Kaikki tämä ja paljon muuta selviää katsomalla tai kuuntelemalla #rahapodi:n jakso numero 303.

HCP Quant 9/2022 -11.27% | Laskumarkkinan anatomia

Syyskuu oli osakesijoittajille huono ympäri maailman. HCP Quant rahasto tuli kuukauden aikana alas -11,27% edestä. Vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return tippui puolestaan euroissa -7,90% ja Yhdysvaltojen S&P 500 Total Return indeksi -6,76%. Euroopassa S&P Europe 350 Total Return indeksi kyykkäsi -6,23% edestä.


Siinä missä syyskuussa osakkeet tulivat alas rajusti, on lokakuun alun ensimmäiset päivät olleet yhtä iloittelua. Ennen nykyisen karhumarkkinan alkamista viimeiset kymmenen vuotta on ollut vallalla sanonta, jonka mukaan ”jokainen dippi on ostomahdollisuus”.

Nyt olemme ensimmäisessä pidempikestoisessa karhumarkkinassa sitten finanssikriisin. Nykyisessä laskumarkkinassa moni pohjia onkiva sijoittaja onkin saanut huomata sen, ettei totuttu teesi enää toimikaan. Ylipäätään markkinoiden ajoittaminen on hankalaa, mutta erityisen vaikeaa se on karhumarkkinassa.

Karhumarkkinoiden luonteeseen kuuluvat niin sanotut karhumarkkinarallit, jolloin osakkeet nousevat lyhyellä aikavälillä voimakkaasti painuen kuitenkin pian sen jälkeen uusiin pohjiin. Tämä on tyypillistä karhumarkkinoiden luonteelle ja juuri se tekeekin nousuista sijoittajille petollisia.

Suurin osa isoimmista päivänousuista on tapahtunut karhumarkkinassa.
Lähde: Hulbert Ratings

Hulbert Ratingsin keräämän aineiston perusteella vuodesta 1928 Yhdysvaltojen S&P 500-indeksi on ollut 70 prosenttia ajasta härkämarkkinassa ja 30 prosenttia ajasta karhumarkkinassa. Suurimpien nousujen voisi kuvitella tapahtuvan nousumarkkinoiden aikana. Näin ei kuitenkaan ole! Vaikka markkina on selvästi vähemmän aikaa karhuna, niin voimakkaimmat päivänousut tapahtuvat karhumarkkinan aikana. Itse asiassa 58 prosenttia sadasta suurimmasta yhden päivän noususta on tapahtunut karhumarkkinoiden aikana.

Cornell Capital puolestaan analysoi Nasdaq Composite indeksin tätä vuotta edeltävää kolmea karhumarkkinaa eli vuosia 2000-2002 (IT-kupla), 2007-2009 (finanssikriisi) ja helmi-maaliskuu 2020 (korona). Heidän havaintonsa olivat vieläkin äärimmäisempiä. Vain kahdeksan prosenttia ajasta sitten indeksin perustamisen (1971) kului näissä kolmessa laskukaudessa, mutta 80 prosenttia neljästäkymmenestä suurimmasta päivänoususta tapahtui kyseisissä karhumarkkinoissa.

Tämä on se, mikä tekee pohjien löytämisestä ja karhumarkkinoiden ajoittamisesta hyvin vaikeaa. Juuri, kun sijoittaja kuvittelee pohjien olevan laskujen jälkeen takana, tulee lekasta uudestaan päähän.


Masentavaa, masentavaa, masentavaa. Tulisiko sijoittajan hakea lääkäriltä depressiolääkkeet, myydä kaikki laput laitaan ja paeta erämökille maailmanloppua odottamaan? Onko mitään valonpilkahduksia missään?

Tulevaisuutta ei varmaksi tiedä kukaan, mutta se mitä voin tarjota on oma näkemykseni. Sekin on tosin usein väärässä, kuten sijoittamiseen kuuluu.

S&P 500-indeksin eteenpäin katsovan P/E-luvun arvostukset taitekohdissa.
Lähde: J.P.Morgan

Katsotaan ensiksi arvostustasoja Yhdysvalloissa. Reilu kuukausi sitten annoin näkemyksen markkinoista HCP:n osakeiltapäivässä, jonka videotaltiointi on katsottavissa tästä. Silloin S&P 500-indeksin elokuun lopun eteenpäin katsova P/E-luku oli tasolla 16,6. Näkemykseni oli, että vielä tullaan alas, sillä aiemmin pohjia ei oltu laskumarkkinoissa tuollaisilla tasoilla nähty.

Pikakelaus kuukausi eteenpäin ja alaspäin on tultu tuntuvasti. Nyt kuunvaihteessa sama tunnusluku on pudonnut noin kymmenen prosenttia tasolle 15,1. Arvostustaso ei siis ole enää yhtä paha, eikä S&P 500-indeksin osakkeita voi haukkua kalliiksi. Mutta ovatko ne vielä varsinaisesti ”screaming buy”? Minusta ei.

Nähdäkseni tästä tullaan yhä vielä alas, mutta ne kuuluisat pohjat ovat kyllä lähempänä.

Mikä sitten voisi markkinan kääntää? Inflaatio jyllää, maailmanrauha on kaukana entisestä, keskuspankit kiristävät rahahanoja ja nostavat korkoja.

Erityisesti Euroopan tilannetta katsoen – jossa muuten myös arvostukset ovat Yhdysvaltoja maltillisemmat – huomaan ajattelevani yhä enemmän sodan painopisteen kääntymistä Ukrainan eduksi ja sen mahdollisia heijannaisvaikutuksia. Joidenkin arvioiden mukaan Venäjältä loppuisivat ohjukset, ammukset, varustus ja sotakalusto ensi keväänä. Siitä voisi käynnistyä positiivinen kehä, joka kertaantuu.

Ajatuskulkuni sellaisessa skenaariossa kulkee seuraavasti. Venäjän ammuksien loppuminen tietäisi sodan päättymistä. Sodan päättymisellä olisi vaikutuksia energian hintaan, joka on ollut isoin inflaatiota nostattava tekijä. Edullisempi energia tietäisi alempaa inflaatiota, jonka johdosta keskuspankit voisivat madaltaa korkoja. Keskuspankit ovat käyneet inflaatiota vastaan nimenomaan nostamalla korkoja. Alempi korkotaso olisi puolestaan laajemmin katsoen osakkeille eduksi.

Tämä on yksi mahdollinen skenaario monien muiden joukossa, joka voisi saada muutoksen aikaan. Markkinoilla on yllättävän hyvä kyky katsoa asioita eteenpäin, joten on hyvä pitää mielessä se, että kestävämpi nousu alkaa todennäköisesti ennen kuin käänteen laukaiseva tekijä on isolle osalle vielä selvä. Esimerkiksi, jos sota päättyisi tosiaan keväällä ja sen myötä energian hinta myöhemmin laskisi, markkinat alkaisivat hinnoitella sitä viimeistään ensi talvena.

Jossain vaiheessa käänne joka tapauksessa tapahtuu. Siitä pääsemmekin seuraavaan näkemykseeni eli siihen minkälaisten yhtiöiden uskon olevan seuraavan nousukauden siivittäjiä.

Yhdysvaltojen ja EAFE maiden väliset ylituotot. Lähde: J.P.Morgan

Kuuluisan sanonnan mukaan ”historia ei toista itseään, mutta se rimmaa.”

Viimeiset viisitoista vuotta on ollut Yhdysvaltalaisten osakkeiden juhlaa. EAFE (Eurooppa, Australia ja Kaukoitä) maiden tuotto on jäänyt huomattavasti jälkeen. Euroopassa ja muualla maailmassa osakkeiden arvostustasot ovat pääsääntöisesti edullisemmat. Vetääkö Yhdysvallat vielä seuraavat kymmenen vuotta lisää? Uskonkin, että käänteen jälkeen tässä voi tapahtua muutos ja paremmat tuotot löytyvätkin EAFE maista ihan perustuen mahdollisiin arvostuskertoimien keskiarvoon palautumiseen (mean reversion).

Pienten ja keskisuurten yhtiöiden eteenpäin katsova P/E-luku Yhdysvalloissa.

Jatkaen samalla teesillä eli se mikä toimi parhaiten edellisessä nousukaudessa tuskin on se, joka toimii seuraavassa, uskon pienten- ja keskisuurten yhtiöiden uuteen esiinmarssiin. Vastaavia arvostustasoja ei ole näissä yhtiöissä nähty sitten 90-luvun eli yli kolmeenkymmeneen vuoteen!

Päättyneen nousukauden suurimpia voittajia olivat isokokoiset Yhdysvaltalaiset kasvuyhtiöt. Näiden siivet on napsittu tässä karhumarkkinassa. Niin Euroopan, Yhdysvaltojen, kuin myös esimerkiksi Kiinan kilpailuviranomaiset ovat alkaneet puuttumaan erityisesti isojen teknologiayhtiöiden toimintaan. Kohonneen inflaation myötä myös korkeampi korkotaso on myrkkyä korkean kasvun yhtiöille.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä näen arvosijoittamisen uuden esiinmarssin, joka on jo käynnistynyt. Arvosijoittamisesta olen saarnannut niin paljon, ettei siitä tällä kertaa sen enempää.

Näkemykseni tiivistettynä seuraavaan nousukauteen siten on:

  1. EAFE ylipaino, USA alipaino
  2. Pienet ja keskisuuret yhtiöt
  3. Arvoyhtiöt

Kaikki kolme muuten toteutuu HCP Quant rahastossa, koska luontaisesti arvostustaso ohjaa tällaisiin yhtiöihin ja markkinoihin.

Terveisin,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

“The only thing you can be sure of is that there are times when large numbers of stocks are priced too high and other times when they’re priced too low.”
Benjamin Graham

Visa – Tylsähkö arvoyhtiö vai korkean kasvun teknoyritys?

HCP Focus -rahastoon on tehty muutos vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Myimme pois PayPalin ja otimme sen tilalle rahastoon uutena yhtiönä Visan. Tässä sijoittajakirjeessä esittelemme uuden salkkuyhtiön.

 

Visa – Tylsähkö arvoyhtiö vai korkean kasvun teknoyritys?

 

Olympialaiset. Jalkapallon MM-kisat. Super Bowl. Ei ole sattumaa, että näitä kaikkia massiivisia tapahtumia isännöi samainen yhtiö. Visa on eittämättä yksi näkyvimmistä brändeistä ympäri maailman. Se löytää salakavalasti ihmisten verkkokalvoille niin lompakkoa taskusta kaivaessa, ostoskeskuksien vilskeessä, kuin lukuisten kulttuuri- ja urheilutapahtumien valotauluilla. Entäpä millaiseksi yhtiöksi Visa oikein paljastuukaan muilla liiketoiminnan osa-alueilla? Miten päädyimmekään sijoittamaan HCP Focus -rahaston sisällä ”kansan syvien rivien” mielestä jopa tylsähköön arvoyhtiöön? Käydäänpä kuvio läpi.

 

Liiketoimintamalli – ei luotonantaja, vaan teknologian tarjoaja

Kuten varmasti tiedät, Visa on kansainvälisesti johtavassa asemassa oleva digitaalisten maksujen prosessoija, työllistäen yli 20 000 ihmistä ja toimien yli 200 maassa. Alkuun nöyrin mielin liikkeelle lähteneellä yhtiöllä oli tarkoitus toimia aluksi vain Kalifornian osavaltiossa; Visan käyttämälle teknologialle oli kuitenkin nopeasti kysyntää ensin läpi Amerikan, sitten ympäri maapallon. Yhtiön ydinliiketoiminnan keskiössä onkin prosessointijärjestelmä VisaNet, joka on käytännössä kaiken Visa -nimisen suppilon läpi menevän rahavirran alku ja juuri. Tämä mahdollistaa maksujen sulavan digitaalisen prosessoinnin globaalissa mittakaavassa. Luotonanto ei kuulu Visan repertuaariin, vaikka monien mielikuvien mukaan yhtiöstä näin voisi olettaakin. Sen sijaan, Visan toiminnan tarkoituksena on tarjota teknologia, joka mahdollistaa maksuliikenteen tehokkaan prosessoinnin.

Visan liiketoimintamalli koostuu kolmesta eri segmentistä: kuluttajamaksuista (consumer payments), uusista virroista (new flows) ja lisäarvoa tuottavista palveluista (value added services). Kuluttajamaksut, jonka ympärille Visan liiketoiminta visusti rakentuu, omaa segmenttinä yhä vuonna 2022 huomattavan vahvan kasvupotentiaalin – käteistä ja sekkejä kun laitetaan haisemaan vieläkin noin 18 biljoonan Yhdysvaltojen dollarin edestä pelkästään kuluttajien osalta. Tuleva siirtymä digitaalisiin vaihtoehtoihin on väistämätöntä, ja Visa onkin markkinajohtajana laajimman verkostonsa turvin valmiina hyödyntämään tämän realisoimattoman potentiaalin tulevaisuudessa. Havainnekuvan (alla) ulommat kaaret, uudet virrat ja lisäarvoa tuottavat palvelut keskittyvät vuorostaan segmenteissään laajentamaan horisontaalisesti Visan palvelukonseptia. Näiden kolmen segmentin potentiaalin maksimaalista realisointia kohti Visa marssii päättäväisesti nojaamalla omiin kivijalkoihinsa: VisaNet -verkostoon, uniikkiin bränditunnettavuuteen sekä vuosien varrella yhtiön onnistuneesti kartuttamaan inhimilliseen pääomaan.

Aasinsillalla inhimillisen pääoman järkevästä käytöstä päästään Visan strategian kannalta tärkeään palaseen – yritysostoihin. Visa on jo markkinajohtaja verkostovaikutuksilla mitattaessa. Tämä yhdistettynä pätevän johdon tapaan ostaa sopivia yhtiöitä oikealla hetkellä, saadaan kaikille kolmelle segmentille aikaan myös epäorgaanista kasvua. Uusien kumppanuuksien myötä, kun tuppaa portit aukeamaan yhä useamman ostajan ja myyjän luokse. Visa on tehnyt historiansa aikana yhteensä 14 yrityskauppahankintaa, joista merkittävinä viimeisimpinä peliliikkeinä mainittakoon:

  1. Currencycloud – Joulukuu 2021. Yrityskauppa rajoja rikkovasta B2B FinTech -yhtiöstä. Kyseinen kauppa auttaa Visaa kasvattamaan heidän maksuverkostonsa globaalia kattavuutta entisestään.
  2. Tink – Maaliskuu 2022. Toisen FinTech -yhtiön osto. He tarjoavat avoimen pankkialustan, joka kykenee liikuttamaan asiakkaidensa rahaliikennettä yhden API:n (ohjelmointirajapinta) avulla. Kaupan avulla Visa lisäsi ulottuvuuttaan Euroopassa miljoonien uusien kuluttajien keskuuteen, sekä vahvisti verkostonsa teknologisen kehityksen tasoa.

Kun tarkastellaan Visaa yhtiönä kalansilmä -perspektiivistä, ovat heidän lukuisat yritysostot, kumppanuussuhteiden ymmärtäminen sekä sijoitukset teknologiaan olleet avainasemassa heidän stabiilille pitkän aikavälin kasvulleen.

 

Alan trendit – “Cash is King? No more!”

On huomionarvoista, että juuri nyt maailmalla vallitsee samanaikaisesti useampi trendi, joka laittaa Visan norsunluutornin isot päättäjät hymyilemään. Ensinnäkin kiihtyvä trendi käteisestä poispäin siirtymiselle luonnollisesti sopii Visalle mainiosti. Huomattavaa lisäpotkua trendille antoi myös koronakriisi. Karanteenit muuttivat hetkellisesti kivijalkaliikkeiden statuksen. Kenties pysyvämmin ne kuitenkin vaikuttivat eritoten varttuneemman ikäryhmän suhtautumisen verkkokauppoihin, sekä digitaaliseen maksamiseen. Niiden helppokäyttöisyyden todettiin tuovan konkreettisia etuja. Lisää helppoutta ihmisten maksamiseen tuo jatkuvasti myös Apple Payn ja lähimaksun kaltaiset ratkaisut. Viimeistään kun millenniaalit sekä Z-sukupolvi (1996 vuoden jälkeen syntyneet) tekevät sisääntulon suurimpaan kuluttajaryhmään, tulee myös käteisen käyttö vähentymään maailmassa merkittävällä tavalla.

Muista nykytrendeistä jo mainitut verkkokauppatoiminnan vahvistuminen, sekä maksuvolyymien moninkertaistuminen ovat luonnollisesti Visan liiketoiminnan kannalta erittäin tärkeitä havaintoja. Lisäksi, vaikka hurjalta kuulostaa, digitaalisten petosyritysten trendinomainen kasvu satanee pitkässä juoksussa enemmänkin Visan laariin, kuin sieltä poispäin. Valitettavan kuumasta teemasta, eritoten Finanssipalveluiden sisällä, voidaan silti puhua. Ainoastaan 2021 alkupuolen aikana petosyritysten määrä kasvoi Briteissä liki 800%, USA:n puolella vastaava luku oli reilut 100% (lähde). Lopulta Visan massiiviset kehitystoimet petostoimintaa vastaan tulevat onnistuessaan kuitenkin rakentamaan Visan perustuksia entistäkin vahvemmiksi alan toimijoiden keskuudessa. Toki lyhyellä aikavälillä kyberturvallisuuden kehitystoimet voivat alentaa myös Visan marginaaleja.

 

Kilpailuedut – datakeskeisyys ja innovatiivisuus kunniaan

Alansa johtavana yhtiönä Visaa omaa, luonnollisestikin, kilpailuetuja. Tämä on suotavaa, sillä myös kilpailua löytyy. Rakkaimpana haastajana kaikille tuttu Mastercard, jonka lisäksi jollain tasolla mainittavia haastajia ovat myös American Express ja Discover – sekä juuri Visaan HCP Focus -salkun sisällä vaihtamamme yhtiö, PayPal. Todellisuudessa kilpailu on kuitenkin aika lailla kahden kauppaa. Visa ja Mastercard hallitsevat melko suvereenisti peliä globaalisti avoimen verkostonsa, bränditunnettavuutensa sekä erityisen toimivan maksuprosessoinnin johdosta. Kun puhutaan volyymeista ovat ne Visalla maksuliikenteen osalta silti vielä lähes kaksi kertaa suuremmat kuin Mastercardilla. Perspektiiviin laittaen Mastercardin volyymit ovat yli 4 kertaa suuremmat kuin Amexilla. Myös kortteja Visalla ja Mastercardilla löytyy monikymmenkertainen määrä muihin kilpailijoihinsa nähden. Kun pöytään lisätään vielä korttien vinguttamisesta kertyvät insentiivit, tekee se käteisestä joka päivä yhä vähemmän houkuttelevan maksutavan kuluttajille.

Alaa hallitsevana toimijana Visalla on mahdollisuus hyödyntää verkostonsa skaalaetuja ylläpitämään korkeampia marginaaleja kuin kilpailijansa. Kyseiset verkostovaikutukset luovat siis Visalle edun, jonka avulla he pystyvät minimoimaan myös ostajien neuvotteluvoiman. Yhtiön kyvykkyys innovoida ja teknologiset valmiudet, esimerkiksi juuri turvallisuuden osalta kykenevät koukuttamaan ostajan, ja täten oikeuttamaan hintakilpailussa etulyöntiaseman Visalle. The winner takes all the customers?

Teknologian tarjoajana omien ohjelmistojen kehitys on Visalle tärkeä osa koneistoa. Kehitystyön avulla Visa pyrkii jatkuvasti sekä luomaan uusia kilpailuetuja, että säilyttämään olemassa olevia. Kyseinen toiminta on äärimmäisen tärkeää, sillä maailma muovautuu juuri nyt vauhdikkaammin kuin koskaan. Esimerkiksi kryptovaluuttojen sisääntulo markkinoille on tuonut oman lusikkansa hämmentämään soppaa. Myös FinTech -yhtiöt luovat vuosien saatossa varmasti lisääntyvää kilpailun riskiä. Todennäköisemmin tämänkaltaiset yhtiöt omaisivat kuitenkin enemmän veljellisen symbioosin Visan kanssa, kuin kilpailullisen suhteen. Jo konkreettisena näyttönä, Visa on tehnyt menestyksekkäästi yhteistyötä mm. Klarnan kanssa aina vuodesta 2017 asti ja 2020-luvulla Visan teknologia on sulautunut myös osaksi osta nyt, maksa myöhemmin -markkinoita, josta on jo todentaa realisoitunutta lisäarvoa yhtiön liiketoiminnalle. Toisena Visan symbioosimaisena työnäytteenä voidaan nostaa esiin yhteistyö Crypto.com -alustayhtiön kanssa; heidän luottokorttejaan komistaa Visan logo. Jo noin 65 kryptoalusta-toimijan kumppanina Visan innovatiivinen johto on ottanut alusta asti sekä vahvan näkemyksen, että tietoisen riskin kryptovaluuttojen kanssa. Riskin transformointi kohti potentiaalinsa realisoitumista loisi onnistuessaan jälleen uuden hyvin vankan kilpailuedun Visalle.

 

Riskit – vakiopalanen osana yritystoimintaa

Riskejä ei edes Visan kaltainen yhtiö pysty liiketoiminnastaan eliminoimaan. Heitä koskettavat samat mahdolliset uhat kuin esimerkiksi monia teknologiajättejä. Suurin uhkakuva Visan heikentyvälle asemalle on regulaatio ja sen arvaamattomuus. Markkinoita säätelevän regulaation voima on viime vuosina todistettu. Jatkuvasti muuttuva kilpailulainsäädäntö voi potentiaalisesti vahingoittaa Visan liiketoimintaa.

Myös brändin haavoittuvuus on konkreettinen riski Visan liiketoiminnalle. Tahroja on monesti vaikea poistaa kokonaan ja negatiiviset mielikuvat pinttyvät kuluttajien mieliin pitkäksi toviksi. Brändin ylläpito onkin Visalle alan suurimpana toimijana elintärkeää, vielä kun tiedetään Mastercardin väijyvän kulman takana mahdollisia harha-askelia.

Kolmas mainittava riski, joskin kaksiteräinen sellainen, on lisääntyvä kilpailu FinTech -sektorilla. Mm. Square ja Stripe ovat haastajia Visalle. Toisaalta voisimme yhtä hyvin todistaa skenaariota, jossa yhteistyö kukkisi näiden innovoivien yhtiöiden välillä. Visa maksujen prosessoijana, ja FinTech -toimijat kuten Square taasen rahaliikenteen transaktioiden mahdollistaja.

Tosiasia on, että riskitekijät ovat yksi vakiopalanen yritysmaailman syy-seuraus -suhteiden monimutkaisessa verkostossa. Mikäli tietoturva pettää, kärsii brändi. Jos brändi kärsii, on Mastercard varmasti apajilla. Taasen, jos Mastercard valtaisi markkinaa, kärsisi Visan neuvotteluvoima. Tämä kehä on lähes ikuinen ja skenaarioita sen sisällä lukematon määrä. Loppupeleissä omistajan on hyvä muistaa, että kyseinen kehä pyörii samalla tavalla yhtiön kannalta myös positiiviseen suuntaan.

Panu Satama
HCP Focus -rahaston analyytikko

PS: Vielä ehdit tekemään merkinnän HCP:n rahastoihin. Olemme perjantaihin asti auki sijoituksille. Seuraava mahdollisuus koittaa sitten joulukuussa.

Varaa virtuaalitapaaminen Tee rahastomerkintä

Kokemukseni HCP:n arvopaperianalyysikilpailusta

HCP arvopaperianalyysikilpailun voittaja Tuomas Eskola

Kun kuulin HCP:n järjestävän analyysikilpailun yhdessä yliopistomme sijoituskerhon kanssa, kiinnostuin siitä välittömästi. Olin aiemmin tehnyt jonkin verran pienimuotoista ja melko karkeaa analyysiä omien sijoituspäätösten tueksi. Lisäksi olin jo useamman vuoden seurannut aktiivisesti markkinoita, ollut erityisesti osakkeista kiinnostunut sekä lukenut ja kuunnellut Inderesin analyysejä. Laajamittaisesta analyysistä minulla ei kuitenkaan ollut omaa kokemusta ja ajattelin kilpailun tason olevan niin korkea, ettei ehkä itse kannattaisi osallistua. Päätin kuitenkin uskaltautua osallistumaan, sillä ajattelin analyysin opettavan itselle paljon.

Päätin ensiksi screenata markkinaa ja pyrkiä löytämään yli- tai aliarvostettuja yrityksiä, joista voisin analyysini toteuttaa. Valinta osoittautuikin yllättävän haastavaksi, joten päätin sen sijaan valita itselleni tutun yrityksen, Tokmannin, jonka arvostuksesta olin markkinan kanssa hieman eri mieltä. Aloin tarkemmin tutustumaan Tokmannin liiketoimintaan, sen kannattavuuteen, toimialan trendeihin ja tulevaisuuden näkymiin. Oli erityisen mielenkiintoista huomata, kuinka paljon liikkuvia osia yrityksen analysoinnissa onkaan ja kuinka sekä mikro- että makrotaloudelliset tekijät vaikuttavat yritykseen ja sen toimialaan. Erityisesti ennusteiden laatiminen useita eri muuttujia pohtimalla tuntui erityisen mielekkäältä, vaikkakin hieman haastavalta. Erityisesti arvonmäärityksessä huomasin DCF-mallin herkkyyden pienille muutoksille esim. tuottovaatimuksen ja terminaalikasvun suhteen. Loppujen lopuksi opin osakeanalyysin teosta niin paljon, että pelkästään tämä kokemus oli erityisen positiivinen oppimiskokemus. Toki analyysikilpailun voitto tuntui mahtavalta, mutta jo pelkästä oppimiskokemuksesta voin suositella kilpailuun osallistumista.

Lisäksi kilpailun jälkeen sain toteuttaa osakeanalyysin HCP Black-rahaston potentiaaliselle kohteelle, jossa syvensin osaamistani kassavirtojen mallintamisesta, kilpailijavertailusta, syy-seuraus-suhteiden pohdinnasta sekä erilaisten tulevaisuuden skenaarioiden hahmottelemisesta. Tämän lisäksi Tokmannin analyysi tuotti muutakin hedelmää, sillä sen avulla sain työpaikan helsinkiläisestä finanssialan ohjelmistoteknologiaa valmistavasta yrityksestä. Kyseinen työsuhde jäi kuitenkin vain vajaan 4 kk mittaiseksi, kun huhtikuussa sain paikan Ålandsbankenin rahastoyhtiön puolelta. Olen siitä lähtien toiminut analyytikkona Ålandsbankenin AIF-tiimissä osana salkunhoitotiimiämme. Oppimiskäyrä on ollut jyrkkä ja työtehtävät äärimmäisen mielenkiintoisia.

On hämmästyttävää huomata, kuinka alle vuosi sitten epäröin kilpailuun osallistumista, ja nyt olen useiden sattumien ja tapahtumien kautta tässä, työssä, josta unelmoin ennen yliopiston alkua. Ehkä hieman poukkoilevasta tarinastani halusin kuitenkin sen sanoa, että jos mietitkään osallistumista arvopaperianalyysikilpailuun, tee itsellesi palvelus ja OSALLISTU! Jos sijoitusala ja analyyttiset tehtävät kiinnostavat, ei osallistumisessa ainakaan mitään menetä. Päinvastoin, opit vähintäänkin paljon tai parhaimmassa tapauksessa saat analyysisi avulla työpaikan.

Uskokaa itseenne ja tehkää hyvät analyysit. Kyllä me opiskelijat osataan!

Terveisin,
Tuomas Eskola

 

HCP Quant 8/2022 +0.60% | Jälleen uusi ulososto | Video

Elokuussa osakemarkkinat laskivat, mutta siitä huolimatta HCP Quant kykeni puristamaan plussalle. HCP Quant rahasto tuotti elokuussa +0.60%, kun sen vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return päätyi euroissa -0.78%:n tappiolle.

Isokokoisille yhtiöille kuukausi oli haastavampi, niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa. S&P 500 Total Return tuli euroissa mitattuna alas -2.49% edestä ja S&P Europe 350 Total Return jopa -4.89%.


Kerroin edellisessä sijoittajakirjeessä Resolute Forest Productsin ulosostotarjouksesta. Elokuun lopussa Quantin salkun ulosostojen sarja sai jälleen jatkoa, kun Grindrod Shipping Holdings yhtiöstä tehtiin tarjous. Ulososto on vuorossaan neljäs tälle vuodelle, mikä on uusi ennätys. Reilun parinkymmenen yhtiön salkulle tänä vuonna sattuneiden ulosostojen määrä on korkea.

Taylor Maritime Investmentin tekemässä ulosostotarjouksessa tarjotaan tankkeriyhtiöstä $21 per osake käteisenä, sekä sen päälle $5 per osake erikoisosinkona. Yhteensä siis 26 dollaria per osake. Ulosostotarjousta edeltävänä kaupankäyntipäivänä osakkeella käytiin kauppaa 20.50 dollarin hinnalla, joten tarjouksessa on 26.8% preemio.

Enemmänkin olisi kiva saada, sillä yhtiö on poikkeuksellisen halpa. P/E luku on alle kolme.

Mutta näin tämä menee. Ulosostoja osuu Quantin salkkuun vuosittain sattumanvarainen määrä ja niistä maksettavat preemiot vaihtelevat myös paljon. Paljon on kiinni näistä tekijöistä, kuinka hyvin Quant kunakin vuonna tuottaa.


Pidimme 8.9.2022 HCP:llä markkinapäivän. Annoin parinkymmenen minuutin mittaisen esityksen osakeiltapäivässä. Videointi tilaisuudesta on katsottavissa alta.

Käsittelen esityksessä osakesijoittajan mennyttä vuotta, erilaisten sijoitustyylien tuottoja, sekä annan oman näkemykseni markkinasta.


Merkintäkuukausi on täällä taas! Kaikki rahastomme ovat auki merkinnöille. Muistathan tehdä sijoituksen kuukauden loppuun mennessä. Kaikkein helpoiten se onnistuu sähköisesti klikkaamalla allaolevaa nappia.

Terveisin,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

”An investment in knowledge pays the best interest.”
Benjamin Franklin

Energiashokki

HCP markkinapäivä 8. syyskuuta 2022 HCP Kaapelitehtaan toimistolla teemalla energiashokki

Esityksen pääteemat

Energiashokki

Jos sähkö maksaa tuplasti normaalin verran se voi viedä perusteollisuudessa osalta voiton kokonaisuudessaan. Jos sen sijaan sähkön hinta on normaalin hinnan kymmenkerta, voi osa yhtiöistä tarvita jo uutta rahoitusta!

Maailmantalouden tila

Korot ovat nyt lopulta nousu-uralla. Osakkeet ovat pitkään jatkuneen elvytyksen myötä yhä korkealla. Tilanne on haastava niin osakkeiden hinnoittelulle kuin myös velkakirjoille.

Koko asetelman juurisyy näyttää olevan väestörakenteen vanheneminen ja sen myötä pienenevä määrä työllistyviä ja tämän uupuvan bruttokansantuotteen paikkaaminen velalla.

HCP Quant 7/2022 +10.24% | Uusi ulososto | Inflaation kaikuja Virosta

Heinäkuussa markkinat ottivat rekyylin mollivoittoisesti menneestä kesäkuusta. HCP Quant rahasto tuotti heinäkuussa +10.24% ja sen vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return euroissa +9.41%. Yhdysvaltojen markkinat ovat jatkaneet monia muita paremmin ja S&P 500 Total Return tuottikin kuukauden aikana euroissa mitattuna +12.04%. Euroopan vastaava isokokoisten yhtiöiden tuottoa mittaava indeksi S&P Europe 350 Total Return jäi vastaavasti +7.59% tuottoon.


Heinäkuun kuudes päivä tuli lehdistötiedote jälleen yhdestä HCP Quantin salkkuyhtiöön kohdistuvasta ulosostotarjouksesta. Tällä kertaa kyseessä oli Resolute Forest Products niminen yhtiö, jonka Paper Excellence tarjoutui ostamaan pois. Resolute Forest Productsin osakekurssi nousi uutisen myötä 63% yhdessä päivässä.

Kyseessä ei ole aivan tavanomainen ulososto. Paper Ecellencen tarjouksessa he maksavat 20.50$ per osake, mutta sen lisäksi osakkeenomistajat saavat oikeuden tulevaisuudessa palautuviin, jo maksettuihin havupuun tulleihin. Tämä Contingent Value Right (CVR) nimellä kulkeva oikeus tuo yhtälöön vaikeammin arvostettavan muuttujan.

Minkä arvoinen oikeus on tarjotun osakehinnan päälle? Resolute Forest Products maksoi tulleja noin 500 miljoonan dollarin verran kesäkuun viimeinen päivä. Se on noin 6$ per osake. Suurimmat epävarmuustekijät liittyvät siihen kuinka iso osa summasta palautuu ja milloin se tapahtuu. Scotiabankin tekemässä arviossa summasta saadaan takaisin puolet viiden vuoden kuluttua, mikä tekee nykyarvossa 1.90$ per osake. Jos palautusprosentti on korkeampi ja/tai tulleja palautuu nopeammalla aikataululla on oikeuden arvo suurempi. Edellisessä Yhdysvaltojen ja Kanadan välisessä sopimuksessa (2006 SLA) palautusprosentti oli 80%.

Vaikka CVR tuo oman liikkuvan tekijänsä Resolute Forest Productsin osakekurssiin, on yhtiön upside nykyisellään huomattavan paljon rajoitetumpi kuin aiemmin. Tehdyn ulosostotarjouksen myötä suurin osa aliarvostuksesta on saatu mitattua ulos ja siten HCP Quant rahasto tulee myymään osakkeen pois salkusta.


Bruttokansantuotteen kehitys Virossa ja Suomessa.

Olen asunut viimeiset reilu viisi vuotta Virossa. Maa on mennyt eteenpäin ja kehittynyt hurjaa tahtia. On ollut etuoikeus seurata ja aistia tätä huimaa kehitystä paikan päällä. Maa on tuottanut yksisarvisia eli yli miljardin kokoluokkaan kasvaneita start-up yhtiöitä enemmän kuin mikään muu Euroopan maa asukaslukuun nähden.

Kehitys on ollut niin nopeaa, että Elinkeinoelämän keskusliiton johtajan Sami Pakarisen jakaman kaavion mukaan virolaisten elintaso huitelee suomalaisten ohi reilussa kymmenessä vuodessa.

Inflaatio Euroopassa (sininen), Virossa (vihreä) ja Suomessa (purppura).
Lähde: Eurostat

Viro on Euroopan ykkönen myös toisella saralla. Inflaatio on nopeasti noussut myös Euroopan korkeimmaksi. Heinäkuussa inflaatio oli räjähtänyt jo 22.7%:iin! Ajattelin tällä kertaa kertoa omia kokemuksia, tuntemuksia ja ajatuksia Viroon liittyen. Miltä arki korkean inflaation keskellä näyttää?

Inflaatio on Virossa ollut pääsääntöisesti Suomea korkeampaa jo useita vuosia. Tähän on useita syitä, joista omasta mielestäni olennaisimmat liittyvät maan ripeään kehitystahtiin, sekä lähtötasolta alempaan elintasoon, josta maa on ponnistanut korkeammalle.

Viro omaa näyttämisen halua muulle maailmalle ja nuoret ovat nälkäisiä menestymään. Suomessa ollessani aistin pitkään jatkunutta hyvään turruttanutta laiskanpulleutta. Ei oikein viitsitä ja jakseta. Siinä vaiheessa kun virolainen on jo tehnyt asiat pois päiväjärjestyksestä, Suomessa syödään vielä kampaviineriä kokoustilassa ja laaditaan erilaisia aieselvityksiä puolin ja toisin. Virolainen yhteiskunta on pieni ja notkea. Se on tottunut tekemään isojakin päätöksiä nopeasti ja ketterästi. Tällainen agiliteetti Suomesta tuntuu puuttuvan.

Kuten ylläolevasta kuvaajasta voi huomata, lähti inflaatio Virossa laukalle vuosi takaperin. Maa höllensi tuntuvasti koronarajoituksia ja eläkeuudistuksen myötä ihmisille tuli mahdolliseksi nostaa kertyneet toisen pylvään eläkevarat omaan kulutukseen. Neuvostoliiton ajan propagandan kokeneet ihmiset eivät paljoa valtioon luota. Kolikko omassa takataskussa on parempi kuin jossain valtion epämääräisellä tilillä, jonka kohtalo voidaan muuttaa yhdessä yössä. Näin virolainen ajattelee.

Suomessa usko ja luottamus valtioon ja sen johtajiin on aivan eri tasolla. Tämän ymmärtää hyvin, kun muistaa kuinka paljon pidempään Suomessa on saatu nauttia vakaudesta. Virolainen ei liikaa suunnittele tai murehdi tulevaa. Kesälomasuunnitelmatkin voidaan tehdä tuntia tai paria ennen lähtöä. Viro kun on niin pieni, että muutamassa tunnissa pääsee autolla vaikka toiselle puolelle maata. Spontaanius on virolaiselle luonteelle tyypillistä.

Asuntojen hintapyyntien kehitys Virossa viimeisen kahden vuoden aikana.
Lähde: kv.ee

Kun inflaatio on korkealla, niin tyypillisesti reaaliomaisuus, kuten kiinteistöt, tuottaa monia muita omaisuusluokkia paremmin ja antaa samalla suojaa inflaatiolta. Katsaus Viron asuntojen hintapyyntien kehitykseen on kuin koulukirjaesimerkki tästä. Samalla kun inflaatio lähti tuntuvaan nousuun, kiihdyttivät myös asuntojen hinnat korkeammalle. Viime kesään verrattuna asuntojen hintapynnöt ovat nousseet indeksoituna vajaat 40 prosenttia.

Omistusasuminen on Virossa yleisempää kuin Suomessa. Neuvostoaikana ihmisille osoitettiin paikka missä asua. Kun Neuvostoliitto kaatui ja Viro itsenäistyi jäivät nämä talot ja asunnot ihmisille. Kerta laakista oli alla velaton asunto. Asunnon nykyarvo on taasen riippuvainen siitä millainen tuuri tässä onnenpyörässä pääsi käymään. Asunto hyvällä sijainnilla Tallinnan keskustassa on monikymmenkertaisesti arvokkaampi kuin syrjäisellä kylällä maaseudulla.

Asuntojen hintakehityksen käyrää tuijottaessa ei voi välttyä kysymästä ollaanko maassa ajautumassa uuteen asuntokuplaan? Virolainen kuluttaja kun ei jarruja tunne. Maan pankkijärjestelmä on myös kehittynyt valtavasti ja sillä on ollut omat kasvukipunsa. Ennen finanssikriisiä asuntolainaa sai pankeista helposti ja jopa 100% luototuksella. Seuraavan parin vuoden aikana hinnat sitten lähes puolittuivatkin. Vastaavaan saa Suomessa muisteleva mennä aina kolmenkymmenen vuoden taakse. Myöhemmin tulleet rahanpesuskandaalit Virossa jättivät myös omat jälkensä ja nykyisin pankit tuntuvat oman kokemukseni mukaan suomalaisia konservatiivisemmilta. Asunnon ostoon vaadittavat omarahoitusosuudet ovat huomattavasti Suomea korkeammat ja perittävät marginaalit suolaisemmat. Kun itse hain asuntolainaa vaati yksi pankki omarahoitusta 25% ja toinen 30% ostohinnasta. Toisaalta Virossa on mahdollista tehdä henkilökohtainen konkurssi, mikä nostaa pankkien riskivaatimuksia luotonmyönnössä.

Vastaavaan poksahdukseen, kuten finanssikriisin yhteydessä kävi en usko. Vaadittavat omarahoitusosuudet ovat korkeat, maan talous vetää hyvin ja työttömyysaste on alhainen. Rakennusmateriaalien hinnat ovat korkealla ja aiemmin käytetty edullisempi työvoima eli ukrainalaiset, valkovenäläiset ja venäläiset ovat poissa, eivätkä ole tulossa pitkään aikaan takaisin. Jäljellä on vain kalliimpaa virolaista työvoimaa. Niin kauan kuin näissä ei tapahdu isompia muutoksia korot huomioiden mitään hintojen pientä pehmenemistä suurempaa muutosta en pidä todennäköisenä. Todennäköisempänä pidän hintojen nousun jatkumista.

Inflaation vaikutus asumiskuluihin rikkailla ja köyhillä perheillä maittain. Lähde: IMF

Korkea inflaatio koskettaa Virossa köyhempää väestöä huomattavasti pahemmin. Maa on mielestäni kapitalistisempi kuin Suomi, jolla on erilaisia järjestelmiä kansan tasapäistämiseksi. Maan rikastuessa myös sosiaaliturva on kehittynyt vuosien aikana. Osa etuuksista on nykyisin jopa parempia kuin Suomessa, kuten esimerkiksi synnytysraha (korkeimmillaan 3000 euroa) ja täyttä palkkaa vastaava vanhempainraha äidin jäädessä hoitamaan lasta 1,5 vuodeksi kotiin. Tuloerot ovat Virossa korkeat.

Oheisessa kuvaajassa on inflaation vaikutus asumiskuluihin rikkailla ja köyhillä perheillä maittain. Suomessa inflaation vaikutus on käytännössä sama, oli kyseessä sitten rikas tai köyhä perhe. Virossa köyhän perheen asumiskustannukset ovat kohonneet 25 prosenttia, kun rikkaat ovat selvinneet ”vain” 14 prosentin inflaatiolla.

Energiahintojen nousu vuodessa. Kesäkuu 2022.
Lähde: OECD

Yksi iso syy korkean inflaation ja kohonneiden asumiskustannusten takana on kallistunut energia. OECD:n mukaan kesäkuussa energiahinnat olivat nousseet Virossa 87.8% vuodessa.

Sähkö on Virossa kallista. Huomattavasti kalliimpaa kuin Suomessa. Maalla ei ole omaa ydinvoimalaa ja se tuottaa paljon sähköä polttamalla kiviöljyä, jota löytyy omasta takaa. Kiviöljyn polttaminen on saastuttavaa ja siten päästöoikeuksista joutuu maksamaan tuntuvasti. Maa on viime vuosina panostanut vihreän energian tuottamiseen, mutta vielä on pitkä tie kuljettavana. Sähkön hinta on lähes kolminkertaistunut vuodessa.

Maakaasun hinta Virossa (TTF). Lähde: Eesti Gaas

Toisin kuin Suomessa on kaasulämmitys Virossa yleinen. Myös oman taloni lämmitys on maakaasulla. Sen hinta on viisinkertaistunut vuodessa. Talvella kaasun hinta oli paikoitellen jopa kymmen- ja kaksikymmenkertainen edelliseen vuoteen.

Virolainen asuntokanta on paikoitellen varsin vanhaa. Neukkuaikana rakennettu puutalo (helou Kalamaja!) vuotaa lämpöä kuin seula. Silloiset ”rakennusstandardit” olivat hieman eri luokkaa. Miten virolainen oikein pärjää, kun lämmityskulut ovat voineet talvella kymmenkertaistua?

Energiaa kuluu lämmitykseen luonnollisesti eniten talvella. Viron hallitus ojensi auttavan käden kaikille. Niin sähkön kuin kaasunkin hinnalle asetettiin katto, jonka ylittävän osan maksoi valtio. Valtio maksoi myös puolet sähkön siirtomaksusta. Kaikkein vähävaraisimmat, jotka toimenpiteistä huolimatta eivät selvinneet lämmityskuluistaan pystyivät kääntymään sosiaalihuollon puoleen, joka maksoi viulut. Vastaavia toimenpiteitä on kaavailtu myös ensi talvelle.

Ruoan hinta on noussut Virossa eniten sitten vuoden 1996. Elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat ovat kallistuneet vuodessa 19.7 prosenttia. Eniten ovat nousseet kalan, kananmunien, perunan, öljyjen ja pastan hinnat. Esimerkiksi perunan, joka on niin peruselintarvike kuin olla ja voi, hinta on yli kaksinkertaistunut.

Kun virolaiselta kysyy mitä hän aikoo tehdä jos rahat eivät riitä, on vastaus: tekemällä enemmän töitä. Vastaavaa suomalaisen sisun paluuta kaipaisin takaisin myös Suomeen.

Terveisin nousevien hintojen keskeltä,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

Varaa virtuaalitapaaminen Tee rahastomerkintä

”Inflation is when you pay fifteen dollars for the ten-dollar haircut
you used to get for five dollars when you had hair.”
Sam Ewing

HCP Quant 6/2022 -16.15% | Osakkeille kehnoin vuosipuolisko sitten 70-luvun

Kesäkuu meni HCP Quantin osalta niin sanotusti penkin alle. Rahaston arvo laski 16.15% edestä. Vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return laski euroissa 8.21%. Yhdysvaltalaisten isokokoisten yhtiöiden kehitystä mittaava S&P 500 Total Return tuli puolestaan euroissa alas 6.07% ja vastaava Euroopan isokokoisista yhtiöistä koostuva S&P Europe 350 Total Return 7.67%.

Mistä näin tuntuva lasku oikein johtui? Kuten yleensäkin tällaisissa tapauksissa, niin siihen vaadittiin useamman asian samanaikaisia vaikutuksia. Ensinnäkin raaka-aineet tulivat laajasti alas kesäkuussa. Niin kuparin, teräksen, öljyn, kuin monen muunkin raaka-aineen hinnat ovat halventuneet tuntuvasti. Useat HCP Quant rahaston sisältämistä yhtiöistä toimivat toimitusketjujen alkupäässä (esimerkiksi kaivosyhtiöt), joten halventunut maailmanmarkkinahinta pienentää suoraan niiden katetta. Siinä missä alkuvuonna raaka-aineiden kallistuminen toimi rahaston eduksi, halventuminen on nyt ollut haitaksi.

Toinen iso tekijä kesäkuussa oli se, että arvosijoittamisen tyyli ei ylipäätään toiminut. Tämä sinänsä kytkeytyy myös edelliseen asiaan eli raaka-aineiden halventumiseen. Keskuspankeilla ympäri maailman on ollut huolena rajusti kohonnut inflaatio. Raaka-aineiden hintojen tippuminen helpottaa puolestaan inflaatiopaineita. Mikäli inflaatio tosiaan pääsee taittumaan, ei keskuspankkien tarvitse turvautua korkoaseeseen yhtä hanakasti kuin on kaavailtu. Ja sehän on taasen iloista musiikkia kasvuosakkeille, jotka vaativat loistaakseen matalan korkoympäristön. Niinpä viime aikoina ollaankin nähty kovaa rekyyliä kasvuosakkeiden puolella ja arvo-osakkeet ovat vastaavasti painuneet. Korkeamman koron ympäristö olisi arvo-osakkeille eduksi. Henkilökohtaisesti en menisi vielä julistamaan arvo-osakkeiden paluun aikakautta päättyneeksi.


Russell 2000-indeksin historian kaikki tappiolliset vuosipuoliskot ja niiden suuruudet. Lähde: Royce Investment Partners

Päättynyt vuosipuolisko on ollut osakesijoittajille raskas. Tänä vuonna ovat indeksit tulleet alas sellaista vauhtia, että osassa tapauksia vastaavaa tilannetta saa hakea yli viidenkymmenen vuoden takaa, aina 70-luvulta.

Teknologiaindeksi Nasdaq 100 tuli alas 30% alkuvuoden aikana. Se oli sille huonoin vuosipuolisko sitten vuoden 2002 teknokuplan puhkeamisen. S&P 500-indeksille vuosipuolisko oli taasen huonoin sitten vuoden 1970! Indeksin arvosta suli 21%. Tuhannen suurimman yhdysvaltalaisen osakkeen jälkeen suuruus järjestyksessä tulevat seuraavat kaksi tuhatta yhtiötä sisältävälle Russell 2000-indeksille alkuvuosi oli huonoin sitten indeksin aloituksen 31.12.1978. Tämän pienistä ja keskisuurista yhtiöistä koostuvan indeksin kaikki tappiolliset ensimmäiset vuosipuoliskot on esitetty ylläolevassa kuvaajassa. Tappiota kertyi 23.4%.

Vaikka kasvuosakkeet ovatkin nyt viime aikoina nostaneet jälleen päätään, on iso kuva yhä selvästi arvo-osakkeiden puolella. Päättynyt kvartaali oli jo seitsemäs putkeen, kun Russell 2000 Value-indeksi päihitti Russell 2000 Growth-indeksin.

Elämme siis varsin poikkeuksellista aikaa. Niin voimakkaita asioita, joita tapahtuu kerran viidessä vuosikymmenessä pääsee todistamaan ehkä vain kerran elämässään. Nyt sellainen on käsillä. Miten sinä aiot hyödyntää näin ainutlaatuisen tilanteen? Kasvu- ja arvoyhtiöiden väliset arvostuserot ovat yhä historiallisen korkealla, joten itse arvaan, että arvo-osakkeita täyteen lastatussa junassa on hyvä matkustaa vielä seuraavat monet vuodet.

Rentouttavaa kesää ja parempaa seuraavaa vuosipuoliskoa toivoen,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

”I’ve found that when the market’s going down and you buy funds wisely,
at some point in the future you will be happy.”
Peter Lynch

HCP Quant 5/2022 +5.11% | Korkea inflaatio on arvo-osakkeille eduksi

Toukokuu oli HCP Quant rahastolle erinomainen sen puskiessa voimakkaasti muita indeksejä vastavirtaan. Vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return laski kuukauden aikana euroissa -0.71%. Yhdysvaltojen S&P 500 Total Return indeksi putosi euroissa puolestaan -1.54% edestä ja S&P Europe 350 Total Return -0.61%. HCP Quant rahasto sen sijaan tuotti +5.11% kaikkien kulujen jälkeen.

Vuoden alusta HCP Quant on tuottanut +1.87%, kun vastaavasti MSCI ACWI SMID Value Total Return on -1.16%, S&P 500 Total Return -7.46% ja S&P Europe 350 Total Return -5.95%.


Kohonnut inflaatio ja nousevat korot ovat tukeneet arvo-osakkeiden uutta tulemista. Samat tekijät ovat puolestaan toimineet nyt kasvuyhtiöitä vastaan. Tyypillisesti kasvuyhtiöden odotetut isot kassavirrat ovat useiden vuosien päässä. Nykyisessä ympäristössä, jossa näitä kassavirtoja diskontataan korkeammalla korolla, ovat niiden nykyarvot alhaisemmat. Mitä kauempana tulevaisuudessa oletettavat kassavirrat ovat, sitä pahempi tilanne on yrityksen nykyarvostuksen kannalta.

Arvoyhtiöiden tapauksessa tilanne on aivan toinen. Ne monesti tekevät muhkeaa tulosta jo tänään. Inflaation ja korkojen noustessa sijoittajat arvostavat hyvää kassavirtaa nykyhetkessä spekulatiivisen kaukaisen tulevaisuuden sijaan. Tulevaisuus on aina epävarma. Epävarmuuden ollessa korkealla (yleensä silloin myös korko on korkeampi) kolikko omassa taskussa tänään tuntuu paremmalta kuin lupaus siitä vuosien päässä.

Kuinka paljon kohonnut tai korkea inflaatio sitten arvo-osakkeita edesauttaa tai kasvuosakkeita kurittaa? Mitään varmaa vastausta tähän ei luonnollisesti ole antaa, mutta jotain osviittaa voimme saada katsomalla miten aiemmin historiassa vastaavat tilanteet ovat vaikuttaneet.

Inflaation ja arvo-osakkeiden ja kasvuosakkeiden välisen ylituoton suhde 1930-luvulta 2010-luvulle. Lähde: Ben Carlson, Ritholtz Wealth Management

Oheisessa kuvaajassa on kuvattu inflaation suhde arvo-osakkeiden ja kasvuosakkeiden välisen tuoton erotukseen. Vuotuinen inflaatio on kuvaajan vaaka-akselilla. Arvo-osakkeiden vuotuinen ylituotto kasvuosakkeisiin nähden on puolestaan pystyakselilla. Kun vuosikymmentä tarkoittava piste on nollan yläpuolella ovat arvo-osakkeet tuottaneet kyseisen vuosikymmenen aikana kasvuosakkeita paremmin. Vastaavasti nollan alapuolella ovat kasvuosakkeet tuottaneet arvo-osakkeita paremmin. Esimerksi 1950-luvulla on vuotuinen inflaatio ollut 2% luokkaa ja arvo-osakkeet tuottaneet keskimäärin 2% per vuosi paremmin kuin kasvuosakkeet.

Kuvaajasta on selkeästi nähtävissä inflaation vaikutus arvo-osakkeiden tuottoon. Mitä korkeampi inflaatio on ollut, sitä parempi on myös ollut arvo-osakkeiden tuotto. Vastaavasti taasen kasvuosakkeiden tuotto on ollut sitä heikompi, mitä korkeampi inflaatio. Huomattavan suureksi erot ovat revenneet vuosikymmeninä, jolloin inflaatio on päässyt kohoamaan erityisen suureksi.

Viimeksi korkean inflaation aikaa on eletty 70-luvulla ja silloin arvo-osakkeet tuottivat noin 10% per vuosi kasvuosakkeita paremmin. Toukokuussa Yhdysvaltojen inflaatio oli kohonnut 8.6%:iin. Mitään merkkejä siitä, että inflaatio olisi tulossa nopeasti alas ei ole, vaikkakin nyt on esitelty näkemyksiä siitä, että kenties pahin inflaatiopiikki olisi jäämässä taakse. Asun itse Virossa, jossa toukokuussa raportoitiin vuotuisen inflaation olevan Euroopan korkein 20.1%.

Koronaviruksen aiheuttamat toimitusketjuongelmat, Ukrainan sota, talouspakotteet ja nykysuuntaus deglobalisaatioon ajavat kaikki inflaatiota ylös. Näistä johtuen en henkilökohtaisesti usko inflaation talttuvan vielä pitkään aikaan. Keskuspankit pyrkivät taistelemaan inflaatiota vastaan korottamalla ohjauskorkoja, mutta maailman ollessa nykyisin niin velkainen toistensa kanssa en usko mahdollisuuksiin kohottaa korkoja niin korkealle, että se kunnolla suitsisi inflaatiota. Parempi vaihtoehto lieneekin antaa inflaation sulatella turhan suureksi kasvanutta velkavuorta.

Lopputulemaksi silloin jää arvo-osakkeita tukeva pidempi aikakausi.


Juhannus tekee tuloaan. Kaikki HCP:n rahastot ovat nyt auki kesäkuun merkinnölle. Merkintä on hyvä tehdä nyt ennenkuin se unohtuu juhannuskiireiden keskellä. Rahastosijoituksen voi tehdä sähköisesti klikkaamalla allaolevaa nappia.

Lämmintä kesää toivottaa,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

Varaa virtuaalitapaaminen Tee rahastomerkintä

”To accumulate any wealth, you must invest at a growth rate higher than inflation.”
Naved Abdali