Kesäkuussa HCP Quantin tuotto oli -2.76%. Vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return nousi euroissa +1.71%. Euroopan isojen yhtiöiden kehitystä mittaava S&P Europe 350 Total Return nousi puolestaan +1.72%. Lätäkön toisella puolella Yhdysvaltojen S&P 500 Total Return indeksi teki loikan ylöspäin kohoten euroissa +5.22% edestä.

Arvo-osakkeita vahvasti suosineen alkuvuoden jälkeen ovat kasvuosakkeet kirineet tuottoa kiinni viimeiset kuukaudet. Nyt tuotot ovat lähestulkoon samoissa.

HCP Quant-rahaston alkuvuoden tuotto on nyt +28.53%, mikä on selvästi markkinoita enemmän. Tähän on hyvä syy. Tuotot ovat eriytyneet kasvu- ja arvo-osakkeiden sisällä isojen ja pienten- sekä keskisuurten yhtiöiden välillä. Tämä käy hyvin ilmi, kun katsomme tarkemmin alla olevaa Russell 1000 ja Russell 2000-indeksien kehitystä, joissa arvoyhtiöiden kehitys vähennetään kasvuyhtiöiden kehityksestä.

Russell 1000-indeksi koostuu noin tuhannesta Yhdysvaltojen suurimmasta yhtiöstä. Keskimääräinen yhtiökoko indeksissä on 412 miljardia dollaria ja mediaani 15.5 miljardia. Pienin yhtiö indeksissä on kooltaan 3.6 miljardia dollaria. Russell 1000-indeksi mittaa siten Yhdysvaltojen suurimpien yhtiöiden kehitystä.

Russell 2000-indeksi koostuu puolestaan yksinkertaistetusti seuraavista noin 2000 yhtiöstä koon mukaan järjestettynä Russell 1000-indeksin jälkeen. Russell 2000-indeksin sisältämien yhtiöiden markkina-arvo on 7.3 miljardin ja 257 miljoonan dollarin välillä. Keskimääräisen yhtiökoon ollessa 3 miljardia ja mediaanin 1.3 miljardia dollaria. Russell 2000-indeksi on siis Yhdysvaltojen small- ja mid-cap indeksi. Lisätietoa näiden indeksien yhtiökoko määritelmistä löytyy FTSE Russellin kotisivulta.

Kun indeksin kasvuyhtiöiden tuotosta vähennetään arvoyhtiöiden tuotto saadaan aikaiseksi tuottograafi, joka mittaa tuottivatko kasvu- vai arvoyhtiöt paremmin. Käyrän noustessa kasvuyhtiöiden tuotto on ollut parempi ja laskiessa taasen arvoyhtiöiden.

Kymmenen vuoden rullaava tuotto Russell 1000-indeksi kasvu vs. arvo ja Russell 2000-indeksi kasvu vs. arvo.

Oheisessa graafissa on kymmenen vuoden rullaavan tuoton kehitys kyseisistä Russell 1000 ja Russell 2000-indekseistä.

Keltainen käyrä on ollut viime aikoina laskeva ja sininen nouseva. Tämä tarkoittaa sitä, että Yhdysvalloissa arvo-osakkeiden nykyinen hyvä kehitys on nojannut pienten- ja keskisuurten yhtiöiden harteilla. Vastaavasti samaan aikaan myös isot kasvuyhtiöt ovat pärjänneet hyvin (nouseva sininen käyrä). Arvo-osakkeita suosiva haluaa nähdä tässä yhteydessä joko laskevan tai mahdollisimman alhaalla matelevan kuvaajan. Kasvuosakkeisiin luottava mahdollisimman korkean ja nousevan.

Suurimman osan ajasta keltainen käyrä on ollut nollalinjan alapuolella tarkottaen, että edellisen kymmenen vuoden ajalta pienten ja keskisuurten arvo-osakkeiden tuotto on ollut kasvuosakkeita parempi. Samaa ei voi sanoa sinisestä käyrästä eli pidemmillä ajanjaksoilla isokokoisissa yhtiöissä on kannattanut suosia puolestaan kasvuyhtiöitä.

Hyvää kesää toivottaa,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

”If summer had one defining scent, it’d definitely be the smell of barbecue.”
Katie Lee

Kuuden voitollisen kuukauden jälkeen HCP Quant otti pienen hengähdystauon ja niiasi -0.95% edestä toukokuussa. Yhdysvaltojen S&P 500 Total Return indeksi laski euroissa aavistuksen enemmän. Sen kuukausituotto oli -1.01%. Vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return nousi euroissa +0.71%. Euroopan isokokoisten yhtiöiden kehitystä mittaava S&P Europe 350 Total Return indeksi nousi puolestaan +2.70%.

Nykyisen markkinatilanteen vertaaminen vuosituhannen vaihteen aikaiseen IT-kuplaan on epäreilua, sillä mikään asia markkinoilla ei tapahdu uudestaan identtisenä. Yhtenäisyyksiä kuitenkin löytyy paljon. 90-luvun loppupuolella kasvuyhtiöiden hyvä kehitys tapahtui arvostuskertoimien kasvun kautta. Alla ei ollut kovaa fundamenttien paranemista. Pitkälti niin on mennyt nytkin.

90-luvun loppupuolella arvo-osakkeet kärsivät monivuotisesta alituotosta kasvuosakkeisiin nähden. Arvo-osakerahastojen salkunhoitajia erotettiin, arvosijoittaminen ristittiin kuolleeksi ja monet asiakkaat menettivät uskonsa ja kärsivällisyytensä. Kuulostaa tutulta.

Suhteessa Russell 1000-indeksin kasvuosakkeisiin edellinen vuosi oli huonoin arvo-osakkeille sen historiassa.

Russell 1000-indeksin arvo-osakkeiden kehitys vähennettynä kasvuosakkeiden kehityksellä 5 vuotta ennen käännettä ja sitä seuraavat 7 vuotta.
Lähde: GMO

Via Dolorosan jälkeen kääntyi pöytä ympäri. Ylläolevassa GMO:n kuvaajassa on verrattu 90-luvun lopun tilannetta nykyhetkeen. Viisi vuotta ennen markkinoiden käännettä arvo-osakkeita suosivaksi on kehitys ollut hyvin samankaltaista. Samoin kehitys käänteen jälkeen toistaiseksi.

GMO:n mukaan 90-luvun lopun käänteen jälkeen Russell 1000-indeksin arvo-osakkeet tuottivat keskimäärin 14.3% per vuosi paremmin kuin kasvuosakkeet seitsemän vuoden ajan! Edessä voi hyvinkin olla pitkäkestoinen arvo-osakkeita suosiva ajanjakso. Arvostuserojen historiallisen eron kiinni kirimisessä kestää tovi jos toinenkin.

Vuosituhannen vaihteessa yhtiöiden fundamenteilla alkoi olla jälleen merkitystä. Nytkin samankaltaisia viitteitä on ilmassa. Toisaalta ilmassa leijuu myös samanaikaisesti meemiosakkeita ja muita lieveilmiöitä, joissa yhtiöiden fundamenteilla ei ole mitään merkitystä, vaan osakekurssia ohjaa täysin muut tekijät. Siinä mielessä mittelö kasvu- ja arvo-osakkeiden välillä jatkuu yhä ja tilannekuva on sumuinen.

Olemme eläneet pitkään keskuspankkivetoisen elvytyksen aikaa. Monet ovat tottuneet nolla- ja miinuskorkoympäristöön. Ajat, jolloin rahasta joutui maksamaan useita prosentteja korkoa ovat haalistuneina muistin hämäräkuvissa.

Nyt inflaatio on näyttänyt heräämisen merkkejä. Alhainen inflaatio on yleisesti ottaen osakkeiden kehitykselle suotuisa ympäristö. Korkeamman inflaation laukatessa sijoittajakin kohtaa enemmän haasteita. Varsinkin korkosijoitukset nousevat hyväksi vaihtoehdoksi osakkeiden rinnalle. Mutta jos haluaa tukeutua osakkeisiin, niin millaisista osakkeista voisi saada turvaa ja tuottoa korkeamman inflaation aikana?

Energia ja raaka-aineyhtiöiden, sekä S&P 500-indeksin kehitys korkean inflaation aikoina.
Lähde: GMO

Paras arvaus, mitä jälleen keksin on katsoa historiaan vastaaviin ajankohtiin. Raaka-aineisiin, kuten erilaisiin metalleihin ja energiaan luokitellut yhtiöt ovat Yhdysvalloissa pärjänneet kyseisinä aikoina hyvin. Tuotto on aina ollut S&P 500-indeksiä parempi.

Useat raaka-aineyhtiöt ovat tällä hetkellä myös arvo-osakkeita. S&P 500-indeksiin verrattuna niiden arvostus on 70% historiallista keskimääräistä arvostustasoa alempana. Mikäli sijoittaja murehtii korkean inflaation esiinmarssia, ottamalla salkkuun ripaus raaka-aineyhtiöitä saa nyt hyvää suojaa alennettuun hintaan. HCP Quantissa perusteollisuus (materials) ja energia (energy) muodostavat yli neljäsosan salkusta, joten homma hoituu kätevästi myös hankkimalla rahastoa.

Olemme kesäkuun auki uusille sijoituksille. Voit tehdä merkinnän HCP:n rahastoihin sähköisesti painamalla allaolevaa nappia. Kesäkuun jälkeen seuraava tilaisuus koittaa vasta syyskuussa.

Lämmintä kesää toivottaa,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

“Inflation is as violent as a mugger, as frightning as an armed robber and as deadly as a hit man.”
Ronald Reagan

Huhtikuu sujui HCP Quant-rahaston osalta erinomaisesti. Nousua kertyi +5.96% edestä. Pienten ja keskisuurten arvoyhtiöiden kehitystä maailmanlaajuisesti mittaava osingot bruttomääräisesti sisältävä vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Returnin nousu jäi huomattavasti alhaisemmaksi +1.60%.

Isojen yhtiöiden kehitystä Yhdysvalloissa mittaava osingot sisältävä S&P 500 Total Return indeksi kohosi euroissa +2.80%. Vastaava Euroopan isokokoisten yhtiöiden S&P Europe 350 Total Return indeksi nousi puolestaan +2.17%.

Markkina on kääntynyt viimeinkin arvo-osakkeita suosivaksi. Kasvuosakkeet ovat olleet vastatuulessa viime kuukaudet. Olen useasti muistuttanut siitä, että HCP Quant ottaa voimakkaasti näkemystä niin arvoyhtiöanomalian, kuin pienyhtiöanomalian puolesta. Nyt, kun käänne on tapahtunut, heijastuu se myös erinomaisena tuottona rahastossa.

Maanantaina julkaistun rahastoraportin mukaan HCP Quantin tuotto on kaikista noin 140:stä maailmanlaajuisesti sijoittavasta osakerahastosta viimeisen kuukauden ajalta mitattuna toiseksi paras, puolen vuoden ajalta kaikkein paras ja vuoden ajalta mitattuna kolmanneksi paras. Arvon osuudenomistajat, olette nyt mukana yhdessä Suomen parhaiten tuottavassa osakerahastossa!

Suuret kiitokset kaikille rahaston omistajille, joilla on riittänyt kärsivällisyyttä istua strategian kyydissä yli yhden haastavimmista ajanjaksoista, mitä arvosijoittaminen on kohdannut. Olen kiitollinen kaikista teistä, joilla on riittänyt uskoa ja pitkäjänteisyyttä rahaston sijoitusstrategiaan.

Mikäli markkinat jatkavat ilman puhaltamista pois kalliiksi hinnoitelluista tulevaisuudenlupauksista, kuten tapahtui edellisen kerran vuosituhannnen vaihteessa, voimme hyvinkin olla vasta HCP Quanttia tukevan monivuotisen ajanjakson alussa. Parhaimmassa tapauksessa olemme saaneet vasta hieman esimakua siitä, mitä on tulossa.

Minulla tulee kesäkuussa seitsemän vuotta täyteen HCP Quantin salkunhoitajana. Edelliset vuodet ovat tehneet hyvin selväksi sen, miksi pitkäjänteisiä aidosti näkemystä ottavia rahastoja löytyy niin vähän. Syitä on helppo listata:

1. No pain, no gain
   Näkemyksen ottaminen tarkoittaa vääjäämättä sitä, että on valmis näyttämään hölmöltä ja kestämään ajanjaksoja, jolloin kaikki tuntuu menevän pieleen. Jokaisessa sijoitusstrategiassa on omat heikot kohtansa, eikä mikään toimi aina. Helppoja tuottoja ei ole.
2. Kärsimättömyys
   Liittyy vahvasti edelliseen kohtaan. Vaikka salkunhoitajalla riittäisi vatsaa kestää tiukat paikat, asiakkailla niin ei välttämättä ole. Vuosien aikana olen saanut vastata useaan vihaiseen puheluun. Ilman asiakkaita ei ole rahastoa. Kokemukseni mukaan keskimääräinen sijoittaja on valmis katsomaan heikon tuoton jaksoa enintään muutaman vuoden ajan. Rahastoyhtiö tekee puolestaan liiketoimintaa, eikä maineelle tee hyvää näyttää huonosti menestyvää rahastoa.
3. Rahastotehtailu
   Kärsimättömyys johtaa puolestaan yhteen alan perisynneistä eli rahastotehtailuun. Moni juoksee menneiden tuottojen ja kuumien kohteiden perässä. Ala vastaa tähän kysyntään tuottamalla uusia sillä hetkellä hyvin kaupaksi meneviä rahastoja ja lakkauttaa sitten näitä myöhemmin vähin äänin sijoittajien pettyessä ja siirtyessä taas eteenpäin seuraavaan kohteeseen. HCP:llä olemme 14 vuoden aikana tehneet kolme rahastoa, emmekä ole lakkauttaneet yhtäkään.
4. Indeksin halaaminen on turvallista
   Kun ei ota näkemystä, saa markkinatuoton. Laskupäivät voi laittaa markkinoiden piikkiin ja nousut johtuvat tieten taitavista osakepoiminnoista. Bisnes rullaa pehmeästi. Mutta miksi maksaa aktiivisesti hoidetun rahaston kulut, kun parempaan tulokseen pääsisi suoraan indeksirahastolla tai ETF:llä?
5. Markkinat ovat tehokkaat
   Halusimme tai emme, mutta markkinat ovat varsin tehokkaat. Erilaiset hinnoitteluvirheet hyödynnetään nopeasti pois. Rahastojen on vaikea pyrkiä hyödyntämään lyhytaikaisia virheitä markkinoilla johtuen niiden koosta. Jäljelle jää hitaasti liikkuvat, pitkäjänteiset anomaliat, joiden kompastuskiveksi osuu monesti listan kohdat yksi ja kaksi.

Helppoa ja stressitöntä aidosti aktiivisesti hoidetun rahaston hoitaminen ei ole. Nyt jo vuoden kestänyt hyvä kehitys on helpotus myös itselle. Vaikka rahaston strategia on systemaattinen, eivätkä tunteet siten vaikuta sen hoitamiseen, on kuitenkin suuri ilo todeta, että tätä kirjoittaessa kaikki rahaston nykyiset asiakkaat ovat tehneet tuottoa.

Aurinkoisin terveisin,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

”We must all suffer one of two things: the pain of discipline or the pain of regret.”
Jim Rohn

Maaliskuusta tuli viides perättäinen nousukuukausi HCP Quantille. Edellinen pitkä katkeamaton nousuputki oli 2014-2015, jolloin HCP Quant nousi kuutena peräkkäisenä kuukautena 22%. Nykyisessä putkessa nousua on tullut 47% ja huhtikuu on myös alkanut nousuvireessä.

Maaliskuussa rahaston tuotto oli +9.50%. Vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return nousi euroissa +7.37%. Yhdysvaltojen S&P 500 Total Return indeksi kohosi puolestaan +7.49% euroissa mitattuna ja Euroopan S&P Europe 350 Total Return indeksi +6.60%.

Vuoden ensimmäisen kvartaalin tuotto HCP Quant rahastossa, sen vertailuindeksissä, sekä Yhdysvaltojen ja Euroopan osakemarkkinoilla.

Alkuvuoden kokonaistuotto on erinomainen. HCP Quant nousi vuoden ensimmäisellä kvartaalilla 25.94%. Pienten ja keskisuurten arvoyhtiöiden kehitystä maailmanlaajuisesti mittaavan vertailuindeksin nousu jäi kymmenen prosenttiyksikköä alemmaksi ollen 15.98%.

Suurten yhtiöiden kehitystä Yhdysvalloissa mittaavan S&P 500 indeksin nousu oli 10.66% ja vastaavan Euroopan isojen yhtiöiden kehitystä mittaavan S&P Europe 350 indeksin 8.66%.

HCP Quantin salkkuun on siivilöitynyt kolme viime aikoina erityisen nappiin mennyttä sijoitusta. Kaksi Euroopassa noteerattua yhtiötä ovat yli kaksinkertaistaneet arvonsa viimeisen puolen vuoden aikana ja yksi Yhdysvalloissa listattu yhtiö on kolminkertaistanut kurssin samassa ajassa. Muutamissa yhtiöissä on nähty myös parinkymmenen prosentin päivänousuja ilman sen kummempia pörssitiedotteita tai uutisia. Pienet arvoyhtiöt tuntuvat nyt liikkuvan herkästi ylöspäin, kun vain vähänkään mielenkiintoa ilmaantuu.

Hieman reilu vuosi takaperin osakemarkkinoilla koettiin koronaromahdus. Yhdysvaltojen S&P 500 indeksi putosi kuukaudessa kolmenkymmenen prosentin verran. Suomessa OMXH25 indeksi puolestaan vielä sitäkin enemmän. Pelkomittarit olivat tapissa.

Vanhat hyväksi todetut sijoittamisen peukalosäännöt kehottavat ostamaan kun ns. veri virtaa kaduilla, pitäytymään omassa sijoitussuunnitelmassa ja jatkamaan sijoittamista tasaisesti riippumatta siitä mitä maailmassa tapahtuu. Helppoa ja yksinkertaista. Paitsi että todellisuudessa kaukana siitä, kun tunteet alkavat myllertää.

Miten on, pysyivätkö yksityissijoittajat kaaoksen keskellä viilipyttyinä? Vai myivätkö he osakkeet laitaan kiroten sijoittamisen keinotteluksi? Ville Hoffmanin ja Santeri Sarkkisen tuore pro gradu -tutkielma Yksityishenkilöiden sijoituskäyttäytyminen koronakriisissä katsoo vuoteen 2020. Kuinka yksityissijoittajat suhtautuivat epävarmuuteen ja miten se heijastui heidän sijoituskäyttäytymiseen?

Tutkielmaan vastanneista hieman yli puolet (55%) arvioi sijoituskäyttäytymisensä poikenneen normaalista koronakriisin aikana ja loppujen (45%) pysyneen ennallaan. Muutos oli yleisempää nuoremmilla sijoittajilla. Tämä tukee ajatusta siitä, että sijoituskokemus tuo lisää malttia markkinoilla. Yleensä nuorilla on vähemmän sijoituskokemusta kuin iäkkäämmillä sijoittajilla.

Yksityissijoittajien kuukausisäästämisen muutokset koronakriisissä.
Lähde: Hoffman & Sarkkinen

Kuukausisäästäjissä yleisintä oli pitäytyminen omassa kuukausisäästösuunnitelmassa. Lähes yhtä yleistä oli lisätä kuukausittaista säästösummaa. Koronakriisi avasi hyviä ostopaikkoja. Tässä kohdin voi todeta suomalaisen yksityissijoittajan toimineen oikeaoppisesti. Pitäytyminen omassa kuukausisäästösuunnitelmassa, sekä sen mahdollinen kasvattaminen, jos siihen on ollut mahdollisuus kriisin keskellä, on ison peukun arvoinen suoritus. Vain kaksi prosenttia vastanneista lopetti kuukausisäästämisen. Hyvä!

Mitään suuria muutoksia hajautukseen ei koronakriisin ensimmäinen aalto aiheuttanut tutkielman mukaan. Suomalaiset yksityissijoittajat pitivät sijoitustensa hajautuksen keskimäärin ennallaan (59% vastanneista) tai lisäsivät sitä hieman (30%).

Tuntemuksista nousi esiin epävarmuus ja jännitys, mutta lähes yhtä moni kertoi rauhallisuuden tunteesta. Monet vastaajat näkivät tilanteen mahdollisuutena ostoihin. Vaikka osa vastaajista kertoi paniikista ja pelosta on suomalaiselle yksityissijoittajalle rauhallisuus kuvaavampaa. Ei hötkyilyä.

Lopun yhteenvedossa Hoffman ja Sarkkinen toteavat ilahduttavasti seuraavaa:

”Yhteenvetona voidaan todeta, että yksityishenkilöiden sijoituskäyttäytyminen herätti monelta osin luottamusta. Sijoittajat eivät panikoineet kriisin aikana vaan jatkoivat suunnitelmallisesti kuukausisäästämistä tai jopa lisäsivät ostoja mahdollisuuksien mukaan. Käyttäytyminen oli pitkäjänteiselle sijoittajalle tyypillistä, jossa lyhyen aikavälin heilahduksista ei välitetty, vaan jatkettiin sijoittamista normaalisti tai jopa normaalia aktiivisemmin hyödyntäen markkinaromahdusta. Yli puolet vastaajista ilmoittikin sijoittavansa vähintään 20 vuoden horisontilla, mikä viestii vahvasti yksityissijoittajien pitkäjänteisestä asenteesta.”

Viime vuosien kansankapitalismin nousu kantaa selvästi hedelmää. Jatketaan samaan malliin!

Terveisin,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

”You make most of your money in a bear market, you just don’t realize it at the time.”
Shelby Cullom Davis

Rotaatio arvo-osakkeisiin jatkui helmikuussa, mikä heijastui voimakkaana nousuna HCP Quant rahastoon. HCP Quant nousi kuukauden aikana +11.02%. Vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return kohosi sekin +6.60% edestä euroissa mitattuna. Isojen yhtiöiden kehitystä mittaava Yhdysvaltojen S&P 500 Total Return indeksin nousu jäi euroissa +3.20%:iin ja vastaava vanhan mantereen S&P Europe 350 Total Return +2.73%:iin.

Nyt neljä kuukautta myöhemmin markkinamuutoksen katalyytti arvo-osakkeita suosivaksi on helppo osoittaa. Se oli kovasti odotettu tieto toimivasta koronarokotteesta. Pfizer tuli uutisen kanssa ulos ensimmäisenä marraskuun alussa. Marraskuusta helmikuuhun on HCP Quant noussut 34%.

Pörssi tykkää ennakoida eteenpäin tyypillisesti noin puolen vuoden verran. Arvo-osakkeiden ”helpotusrallissa” onkin kyse paljon siitä, että koronarokotteen ilmaantumisen jälkeen sijoittajat ovat alkaneet katsomaan aikaan, joka odottaa viruksen selättämisestä. Paluusta normaaliin. Monet alas lyödyt osakkeet ovat olleet uuden syklin suurimpia voittajia. Kun näissä on arvostukset erittäin alhaalla vielä nousun jälkeenkin, on kirittävää jäljellä historiallisiin arvostustasoihin yhä rutkasti jäljellä. Jos rotaatio on lähtenyt kestävästi liikkeelle on arvosijoittajilla nyt edessä paremmat ajat. Se hyödyttäisi paljon myös HCP Quanttia.

Riskejäkin rotaation hyytymiselle riittää. Nykyisellä rokotustahdilla olemme suurimmassa osaa maailmaa vielä kaukana siitä, että elämä voisi palata ennalleen lähikuukausina. Käänne arvo-osakkeita suosivaksi on sitä vasten ajatellen voinut käynnistyä turhan varhain. Silloin edessä on vielä pomppuja useaan otteeseen, kunnes aikajänne selkiytyy. Toisaalta arvostusten lähtökohta on ollut erittäin alhainen.

Toinen iso riskitekijä rotaation muutokselle on keskuspankit. Keskuspankit pyrkivät nyt tasapainottelemaan riittävän elvytyksen, inflaation ja korkojen kanssa. Tehtävä on haastava. Alhainen korkotaso ja suuri määrällinen elvytys suosii kasvuosakkeita. Korkeampi inflaatio ja korkotaso puolestaan arvo-osakkeita. Yksi viime aikoina arvo-osakkeita myös tukenut tekijä on ollut korkojen kääntyminen nousuun. Joe Biden allekirjoitti eilen ennätyssuuren 1.9 biljoonan dollarin elvytyspaketin Yhdysvalloissa. Vastaavat temput edesauttavat kasvuosakkeita, mutta aivan loputtomiin ei rahaa voi järjestelmäänkään työntää aiheuttamatta lopulta hallitsematonta inflaatiota.

Tummia pilviä leijailee siis niin kasvuosakkeiden, kuin arvo-osakkeiden päällä. Jos aiemmin on salkun painotus ollut kasvuosakkeissa nyt voisi viimein olla aika siirtää ainakin osa arvo-osakkeisiin. ”All-in” arvo-osakkeissa olevan on hyvä pitää painoa myös kasvuosakkeissa, sillä vaikka rotaatio olisikin jo käynnistynyt, niin olemme yhä vasta sen alkuvaiheessa. Paljon voi vielä tapahtua. Ja tulevaisuuden ennustaminen, jos jokin, se vasta mahdotonta onkin.

Osakkeiden suhteellinen tuotto kehittyneillä markkinoilla jaoteltuna yhtiökoon ja arvostuksen mukaan 6/2018-8/2020.
Lähde: David Blitz

Muutamat viime vuodet ovat olleet sijoittajille outoa aikaa. Tapoja jäädä markkinatuotoista jälkeen on ollut lukuisia, mutta saada sitä parempia tuottoja on ollut oikeastaan vain yksi: megasuuret kasvuosakkeet. Poikkeuksellisen tästä tekee se, että yleensä ylituotto jakaantuu useampien eri tekijöiden kesken, mutta viime vuosille leimallista on ollut se, että parempiin tuottoihin on päässyt käytännössä vain yhdellä tyylillä. Sijoittamalla kooltaan isoimpiin kasvuyhtiöihin.

Robeco Quantitative Investmentsin David Blitz kirjoittaa näistä eri faktoreiden tuotoista paperissa The Quant Crisis of 2018-2020: Cornered by Big Growth. Blitz kävi läpi perinteiset akateemiset faktorit: yhtiökoko (small-minus-big, SMB), arvostus (high-minus-low, HML), sijoituskerroin (conservative-minus-aggressive, CMA), kannattavuus (robust-minus-weak, RMW) ja momentum (winners-minus-losers, WML). Ilman momentum faktoria faktorit yhdessä kokivat jopa menetetyn vuosikymmenen.

Lopun yhteenvedossa Blitz toteaa seuraavasti:

”We examined the performance of factor strategies during the Quant Crisis of 2018-2020. Our main finding is that there was basically only one way to outperform during this period, namely by investing in the largest and most expensive growth stocks. Mega-caps with the strongest profitability and momentum characteristics also outperformed, but we find that this is due to their sizable implicit exposure to the same large growth stocks. Moreover, profitability was only effective in the mega-cap space conditional on having a strong growth tilt. Smaller stock portfolios underperformed across the board. Thus, there were numerous ways to fail during the 2018-2020 period, but essentially only one way to succeed.”

”In fact, Arnott et al. (2020) and Blitz and Hanauer (2021) have observed that the recent underperformance of the value factor is primarily driven by an extreme multiple expansion of growth stocks which appears unsustainable and bound to mean-revert, at some point. In other words, instead of having been arbitraged away, the value factor has experienced an increase in its expected return to a level well above its historical average.”

Kasvuosakkeiden kertoimet on venytetty kestämättömälle tasolle. Vastaavasti arvo-osakkeiden tuotto-odotus on selvästi historiallisia keskiarvoja korkeampi.

Arvosijoittaminen ei kuollut sittenkään, vaikka sen hautajaisia monet ovat jo ennenaikaisesti ehtineet viettää.

Muistutuksena että HCP:n rahastot ovat avoinna sijoituksille maaliskuun ajan. Voit tehdä merkinnän sähköisesti painamalla allaolevaa nappia.

Terveisin,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

“The single greatest edge an investor can have is a long term orientation.”
Seth Klarman

Tammikuu sujui suotuisasti HCP Quantin osalta. Arvo-osakkeita tukeva sykli jatkui edelleen. Perinteisesti alkuvuonna markkinat suosivat myös kooltaan pienempiä yhtiöitä, joka tunnetaan tammikuuilmiönä. Oli syynä sitten tammikuuilmiö, tapahtunut käänne arvoyhtiöitä suosivaksi tai näiden yhdistelmä, niin se on antanut kauan odotettua myötätuulta HCP Quantin purjeisiin. Tätä kirjoittaessa helmikuu on alkanut hyvin vahvoissa merkeissä rahaston alkuvuoden tuoton lähennellessä nyt +20%:ia.

Mutta hetkeksi vielä takaisin tammikuun lukuihin. HCP Quant nousi kuukauden aikana +3.59%. Pienten ja keskisuurten arvoyhtiöiden yleistä kehitystä maailmanlaajuisesti osingot bruttomääräisesti ja ilman kuluja mittaava MSCI ACWI SMID Value Total Return vertailuindeksi kohosi euroissa mitattuna +1.33%. Yhdysvaltojen S&P 500 Total Return indeksi niiasi -0.25% edestä euroissa. Euroopan S&P Europe 350 Total Return indeksi tuli puolestaan alas -0.77%:n verran.

Viime aikojen kuumimmaksi puheenaiheeksi on noussut Redditin WSB (Wall Street Bets) ryhmä ja sen synnyttämät ilmiöt. Aihetta on käsitelty jo lukuisissa eri medioissa, joten en lähde tässä kertaamaan ja alustamaan asiaa perin pohjin. Vain tynnyrissä asuva on voinut välttyä kuulemasta aiheesta.

Kokonaisvyyhtiin sekoittuu useita sekalaisia intressejä, tavoitteita, ideologioita, tunteita, joukkovoimaa, meemejä, huumoria ja jopa sopivaa ajan hetkeä, joka on tehnyt kaiken mahdolliseksi. WSB ei todellakaan ole yksi homogeeninen ryhmä. Yksinkertaistan asiaa tähän kirjoitukseen, jotta voin esitellä yhden huomion kokonaisuudesta liittyen Wall Streetiin. WSB:n ”viholliseen”.

Elämme yhä koronapandemian keskellä, minkä seurauksena normaali elämä on rajoitettua ja ihmiset lukittautuneina koteihin. Tämä tekee ajallisesti otolliseksi perustan WSB:n kaltaisen internetissä toimivan yhteisön kukoistukselle. Kun tähän vielä lisätään mahdolliset omat talousongelmat pandemiasta johtuen, nuori ikä, turhautuneisuus vallitsevaan talousjärjestelmään (mikä näkyy mm. nuorten Bitcoin suosiona, Fiat-rahan inhona ja asenteena että Wall Street toimii tavallista ihmistä vastaan), USA:ssa jaettu stimulus-sekki, ennätyshalpa lainaraha, lisääntynyt vapaa-aika, kaupankäynnin helpottuminen (Robinhood-sovellus), kokemattomuus sijoitusmarkkinoilla ja koko keitos maustetaan ripauksella yhdistävää UG meme huumoria on soppa valmis nautittavaksi.

Yhdeksi monista kohteista WSB-yhteisössä valikoitui videopelejä pääasiassa kauppakeskuksissa myyvän GameStopin (tikkeri GME) osake. Alkuperäinen sijoitusteesi yhtiöön oli itse asiassa perusteltu, mutta koko asia otti myöhemmin ennennäkemättömän käänteen. GameStop on ollut pitkään vaikeuksissa videopelimyynnin siirtyessä verkkoon, sekä viimeisenä niittinä koronapandemian myötä kauppakeskuksissa fyysisessä pisteessä tapahtuvan myynnin ongelmat asiakkaiden kaikotessa. Moni Wall Streetin hedge rahasto haistoi veren ja myi osaketta massiivisesti lyhyeksi veikaten vaikeuksien jatkuvan ja siten osakkeen tippuvan jatkossakin.

Yksi WSB-yhteisön jäsen, Keith Gill, osti GameStopin call optioita vuonna 2019. Myös tunnettu sijoittaja Michael Burry (”Big Short”, Scion Capital) hankki yhtiön osakkeita samana vuonna. Molempien mielestä yhtiö oli selvästi aliarvostettu. Tässä vaiheessa sijoitukselle oli olemassa hyvä pohja. Keith Gill jakoi aktiivisesti näkemyksiään ja tiliotteita sijoituksen kehittymisestä WSB-yhteisöön.

Tämän vuoden tammikuun 22. päivä oli GameStopin lyhyeksi myytyjen osakkeiden määrä noussut noin 140%:iin. Näihin aikoihin WSB:n parviäly haistoi mahdollisuuden. Yhtiö oli aliarvostettu, mutta massiiviseksi kasvanut lyhyeksi myytyjen osakkeiden määrä voisi mahdollistaa short squeezen ja sitä kautta hyvät tuotot. Jotta se olisi mahdollista tulisi riittävän monen WSB-yhteisön sijoittajan lyöttäytyä yhteen. Tässä he myös onnistuivat. WSB-yhteisön koko oli kasvanut yli miljoonan jäsenen, sillä oli riittävää voimaa.

Jos pohja sijoitukselle oli järkevä ja hyvä, niin osakkeen lähtiessä paraboliseen lentoon nousten toista sataa prosenttia päivässä, siirtyi sijoitusteesi hetkessä hyvästä ja perustellusta absurdiksi kuuman perunan siirtämiseksi seuraavalle ”pelaajalle” (Greater Fool-teoria). Yhtiön osakekurssi irtaantui täysin todellisuudesta ja sen fundamenteista. GameStopin osake nousi muutamissa päivissä alle 20 dollarista saavuttaen hetkellisesti yli 480 dollarin tason.

WSB-yhteisön voimaan herättiin myös laajemmin ja media raportoi asiasta, joka osaltaan ruokki liittymään yhteisöön lisää jäseniä. Yhteisön koko moninkertaistui lyhyessä ajassa. Kasvava jäsenmäärä oli myös tarpeen osakkeen hinnan pitämiseksi ylhäällä, sekä pumppaamiseksi vieläkin korkeammalle. Samalla myös yhdistävä vihollinen oli löytynyt, jolloin rahan syytäminen räikeästi yliarvostetuksi osakkeeksi muuttuneeseen yhtiöön oli monella ideologisesti perusteltua (”This is for you, Dad”).

Yhteinen vihollinen oli tässä tapauksessa hedge rahastot, jotka olivat myyneet osaketta lyhyeksi. Useat WSB-yhteisön jäsenet olivat valmiita hankkimaan GameStopin osaketta ja pitämään siitä kiinni (”HODL”, ”hold the line” jne.) välittämättä mahdollisista tappioista. Tärkeämpää oli nähdä hedge rahaston kärsivän ja ajautuvan toivottavasti konkurssiin. WSB-yhteisöllä oli voimaa ja se oli huumaantunut tunteesta herätessä siihen, että he oikeasti pystyvät vaikuttamaan markkinoihin. ”Antaa Wall Streetin geelitukkaisten pukumiesten itkeä, valta on nyt meillä! Kostamme vääryyden, jota olemme kokeneet!”, tuntui olevan yhteisön ääni.

WSB-yhteisö halusi lähettää viestin Wall Streetille. Kyse ei enää ollut siitä, että GameStopin osake oli ollut aliarvostettu. GameStopista oli tullut välikappale WSB-yhteisön tahtomalle näpäytykselle Wall Streetin suuntaan. Suuren yhteisön voima on valloittavaa. Tunne siitä, että on mukana jotakin itseä isompaa on motivoivaa. Jos siinä sivussa pystyy vielä tekemään rahaakin, niin aina parempi!

Mutta aivan näin pitkälle ei WSB:n parviäly kyennyt laskemaan tai näkemään. Kuuliko Wall Street tosiaan sen mitä WSB-yhteisö halusi heille viestittää? Mielestäni ei. Loppujen lopuksi kyseessä on niinkin vanha asia kuin riskienhallinnan pettäminen. Riskienhallinta on pettänyt pitkin sijoitushistorian ties kuinka monta kertaa eri tahoilla. LTCM:n tohtorien riskienhallinnan pettäessä vuonna 1998 tarvittiin 14 pankkia pelastamaan tilanne. Finanssikriisin yhteydessä pankkeja alkoi kaatumaan kuin dominopalikoita subprime riskien realisoituessa. Nyt ongelmissa on muutama hedge rahasto. Mitä he ja Wall Street tästä oppi? Sen, että käytetty malli ei sisältänyt riittävää short squeezen riskiä. Se, että squeeze johtui ryhmästä vihaisia yhteenliittyneitä nuoria ei muuta asiaa. On varmaa, että tästä oppineena monet hedge rahastot ovat nyt päivittäneet riskiarvioitaan ja ottavat jatkossa paremmin vastaavat asiat huomioon.

Jos WSB-yhteisö onnistui satuttamaan muutamaa hedge rahastoa niiden riskienhallinnan pettämisen vuoksi, niin samalla tuli koira purreeksi myös omaan nilkkaan. Robinhood-sovellus on suosittu alusta sijoitusten tekemiseksi WSB:n sijoittajien kesken. Myös Robinhoodin riskienhallinta petti keskellä kiivainta vaihetta. WSB sijoittajat pakkautuivat tekemään kauppaa velkarahalla ja korkeariskisillä johdannaisilla juurikin Robinhoodin kautta. Tämä johti tilanteeseen, jossa Robinhoodin vakuusvaatimukset nousivat kertaheitolla. Yhtiön piti tukeutua kiireellä ulkoiseen pääomaan ja kaupankäynnin rajoittamiseen välttääkseen konkurssin. WSB-yhteisön ajama näpäytys lähes kaatoi heidän lempilapsen sivutuotteena.

Vastaavia vakuusvaatimuksen nostoja saivat myös monet muut välittäjät, joissa kaupankäynti oli keskittynyttä WSB-yhteisössä suosioon nousseisiin osakkeisiin. WSB-yhteisössä kaupankäynnin rajoitukset saivat nopeasti salaliittoteoriat lentämään, jossa Wall Streetin toimijat ovat liittoutuneet WSB:tä vastaan. Tämä luonnollisesti liimasi yhteisöä yhä tiiviimmin yhteen.

GameStopin osakekurssi ja kaupankäyntimäärä. Lähde: Wikipedia

Hurmaavaa nousuhumalaa seuraa krapula. WSB-yhteisö näki short squeezen, tarttui siihen, osake moninkertaistui ja Wall Street kapinahengen myötä moni lähti mukaan tavoitteena satuttaa hedge rahastoja. Kaikki tuntui toimivan upeasti. Hedge rahastot saivat nenilleen ja sijoitustili näytti muhkeita voittoja. Lienee osittain kokemattomuuden syytä se, ettei moni ajatellut kuka tästä kaikesta joutuu maksumieheksi. Maksajan rooli oli nimittäin varattu isolle osalle WSB-yhteisön jäseniä, jotka lähtivät hurmokseen mukaan. Ei suinkaan hedge rahastoille.

Short squeezet noudattavat aina samaa kaavaa. Ensin mennään vauhdilla ylös, ja sitä seuraa pudotus alas. Kun yhtiön kurssi erkaantuu allaolevasta todellisesta liiketoiminnasta hakeutuu se vääjäämättä jollakin aikavälillä takaisin perustellumpaa arvostusta. GameStopin kurssi on tullut nyt alas noin -90% huipuista. WSB sijoittajilla on myös pettänyt riskienhallinta. Huumori työkaluna monien hehkutus on vaihtunut sittemmin ”tappiopornon” esittämiseen. Lopulta WSB-yhteisön välittämän viestin hinta on tullut heille hyvin kalliiksi. Boomeri ei maksa GameStopista sellaisia arvostuskertoimia, että kurssi voisi olla sadoissa dollareissa.

Lopulta WSB näyttäisi hajoavan omaan menestykseensä. Yhteisö sai kerättyä lyhyessä ajassa hirmuisen määrän käyttäjiä. He saivat heilutettua useiden yhtiöiden kursseja (mm. AMC Entertainment GameStopin lisäksi). Kiinnostus WSB:tä kohtaan kasvoi omaksi ilmiökseen. Yhteisön ylläpitäjät saivat tarjouksia tehdä elokuva tapahtumien kulusta, mikä on johtanut sisäisiin riitoihin ja erimielisyyksiin. GameStop tarinasta jää jäljelle taasen lukuisa joukko katkeria sijoittajia tappioineen, jotka kiroavat pörssin ja Wall Streetin. Kun rahat on poltettu riittääkö polttoainetta seuraavan osakkeen heiluttamiseen? Tuoretta sijoittajaverta tulee liittyä riittävät määrät karreksi palaneiden tilalle, jotta vastaava toiminta voi jatkua.

En usko että Wall Street oppi tästä lopulta paljoakaan. Muuten kuin mukautumalla päivittämällä riskimalleja ja laatimalla ohjelman, joka pyrkii ennakoimaan WSB tyyppisten yhteisöjen liikkeitä tulkitsemalla kirjoituksia. Sen sijaan toivon hartaasti monen yksityissijoittajan oppineen saagasta paljonkin.

Terveisin,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

”Most of the time common stocks are subject to irrational and excessive price fluctuations in both directions as the consequence of the ingrained tendency of most people to speculate or gamble… to give way to hope, fear and greed.”
Benjamin Graham