HCP Groupin yhtiökokous valitsi 28.9.2020 yhtiölle uuden hallituskokoonpanon. Puheenjohtajana aloitti hallituksen jäsenenä toiminut HCP:n osakas Timo Vertala ja hallituksen varapuheenjohtajana ja jäsenenä uusi osakas, Cobbleyard Real Estaten toimitusjohtaja Christoffer Sundberg.

HCP Groupin hallituksen puheenjohtaja Timo Vertala (vas.) ja varapuheenjohtaja Christoffer Sundberg (oik.)

Timo Vertala, olet tullut valituksi HCP Groupin hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi hallituksen järjestäytymiskokouksessa 29.9.2020. Onnittelut! Kerrotko lyhyesti itsestäsi ja kuulumisistasi?

Kiitos. Ensiksi kiitän väistyvää hallituksen puheenjohtajaa Elias Koskea ja toivotan hänelle menestystä roolissaan rahastoyhtiön hallituksen puheenjohtajana.

Olen toiminut erinäisissä johtotehtävissä ja osakkaana HCP:llä vuodesta 2010, sekä hallituksen jäsenenä vuodesta 2011. HCP Groupin hallituksen puheenjohtajuus oli minulle seuraava luonnollinen askel, ja olen kiitollinen muiden osakkaiden osoittamasta luottamuksesta minua ja koko uutta hallituskokoonpanoa kohtaan.

Kerrotko hieman lisää uudesta hallituksesta?

Hallitustyöskentely on ryhmätyötä ja olen vakuuttunut, että saamme valitsemallamme kokoonpanolla tuloksia aikaiseksi. Hallitukseen tulivat valituiksi itseni lisäksi HCP:n perustajaosakas ja toimitusjohtaja Tommi Kemppainen, compliance officer ja osakas Juhani Halminen sekä strateginen sijoittajamme, Cobbleyard Real Estaten toimitusjohtaja Christoffer Sundberg.

Hallituksen jäsenet täydentävät ja tukevat mielestäni hienosti toisiaan henkilökohtaisella taustallaan, kokemuksellaan ja ammattiosaamisellaan.

Vuosi 2020 on ollut kiistämättä muutoksen vuosi maailmassa ja rahoitusalalla. Mitä korostat hallitustyöskentelyssä?

Maailma muuttuu rajusti ja nopeasti. Pienempänä toimijana HCP:llä on resurssit ja tietotaito reagoida asioihin paljon nopeammin kuin suuremmilla varainhoitoyhtiöillä. Kun ympäristö muuttuu, on itsenkin muututtava – siksi yritysten on uudistuttava aktiivisesti selviytyäkseen ja menestyäkseen.

Erityisesti aion edistää hallituksen päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja huolehtia, että HCP:n strategiaa edistetään asianmukaisesti ja tuloksellisesti operatiivisen henkilökunnan toimesta.

Mainitsit aktiivisen uudistumisen tärkeyden. Voitko kertoa tarkemmin mitä tämä tarkoittaa HCP:n strategisen kehityksen osalta nykyisessä markkinatilanteessa?

Rahastojamme hallinnoi neljän henkilön salkunhoitoryhmämme, eli vastuualueet on selkeästi määritelty ja ryhmä työskentelee rakentavasti keskenään. Mitä tulee firman kehitykseen, omaamme yhtiönä 13 vuoden kokemuksen kasvusta ja jatkamme myyntiimme ja markkinointiimme panostamista tätä osaamista hyödyntäen.

Tämän lisäksi suhtaudumme avomielisesti muihin markkinamahdollisuuksiin. HCP on historiallisesti keskittynyt vahvasti julkisesti noteerattuihin arvopapereihin ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin. Korot ovat historiallisen alhaiset ja inflaationäkymät epäselvät, joten suomalaisilla instituutiosijoittajilla on oikeutetusti kysyntää myös muille vaihtoehtoisille sijoituksille.

Christoffer Sundberg, olet tullut HCP:n osakkeenomistajaksi kesällä 2020 ja tulit valituksi nyt hallituksen jäseneksi ja varapuheenjohtajaksi. Kerrotko itsestäsi ja siitä, miten päädyit sijoittamaan HCP:hen?

Toimin itse ammatin puolesta sijoitusalalla ja olen ollut sijoittajana HCP:n rahastoissa jo useamman vuoden. Alkuun HCP:n tarina siitä miten hallinnoida muiden varallisuutta ja sijoittaa vastuullisesti herätti mielenkiintoni. Pääsin seuraamaan toimintaa vähän lähempää useamman vuoden ja mielenkiintoni vain kasvoi. Kun sitten avautui mahdollisuus tiivistää yhteistyötä entisestään, tartuin tilaisuuteen heti.

Omaat pitkän uran kiinteistösijoittamisesta ja kiinteistörahastojen hallinnoinnista. Miten kuvailisit tämänhetkistä markkinatilannetta Suomessa ja Pohjoismaissa kiinteistösijoittamisen osalta?

Suomessa kiinteistösijoittaminen on vasta n. 15 vuotta vanhaa, kun ensimmäiset instituutiolle suunnatut kiinteistörahastot lanseerattiin ja kiinteistöhankintoja ruvettiin rahoittamaan velkapääomalla oman pääoman ohella. Samalla tai hieman ennen, kansainväliset kiinteistösijoittajat rantautuivat Pohjoismaihin ja Suomeen. Nyt tätä kirjoittaessa Suomen kiinteistörahastotarjonta tai yleisesti mahdollisuus sijoittaa kiinteistöihin välillisesti on kasvanut nopeasti. Tämä tarkoittaa, että kysyntä on nostattanut kiinteistöjen hinnat ennätystasolle ja monesti niitä puolustetaan sillä että vuokrissa (kassavirta) on nostopotentiaalia. Tämä draiveri voidaan nyt kyseenalaistaa ja esim. Tukholmassa nähdään nyt korjausliikettä. Sama korjausliike on rantautumassa Suomeen ja näkynee loppuvuodesta arvostuksissa. Miten iso tämä korjausliike on, on vaikeaa ennustaa varsinkin jos ja kun kaupankäynti laskee eikä arviot, jotka perustuvat markkinahavaintoihin, saa tarvitsemaansa markkinadataa. Eri kiinteistösektorit (toimisto, liike, asunto, hoiva, logistiikka, hotelli, yms.) kärsivät luonnollisesti eri tavalla, kun maailman pandemia on rajoittanut ihmisten liikkumista. Isot trendit tilojen suhteen näyttäisivät nyt vahvistuvan.

Missä asioissa pohjoismaiset varainhoitajat pystyvät mielestäsi kilpailemaan parhaiten kiinteistösijoittamisessa kansainvälisten toimijoiden kanssa? Missä näet mielenkiintoisimmat kasvumahdollisuudet?

Yleisesti kiinteistösijoittaminen on varallisuusluokkien ”odd bird”. Tuotot ovat kohtalaisen matalia ja monet sijoittajat myyvät ns. aktiivista kiinteistöjohtamista (active asset management), mikä tarkoittaa että paikallisesti luodaan arvoa ns. kohdetasolla. Tähän tarvitaan paikallista osaamista ja tiimiä. Nämä ovat tärkeitä elementtejä aktiivisten strategioiden toteuttamisessa. Haittapuoli on, että helposti syntyy kallis palkkiostruktuuri, joka rasittaa sijoittajille luvattua välitöntä tuottoa. Tässä voi syntyä epäkohta missä pakotetaan salkunhoitajaa korottamaan kiinteistöjen riskiprofiilia. Puhutaan paljon likviditeettiriskistä, joka on yksi helpompia tapoja parantaa kiinteistöjen nettotuottoa. Sijaintiriski on yksi likviditeettiriskin suurin tekijä. Se miten kiinteistöjä hyödynnetään tulevaisuudessa tulee hieman muuttumaan koronajälkeisessä maailmassa. Tämä luo mahdollisuuksia paikalliselle aktiiviselle kiinteistöjohtamismallille. Lyhyessä aikaperspektiivissä listatut kiinteistöarvopaperit houkuttelevat ja keskipitkällä taas Pohjoismaan suorat kiinteistöt. Toimisto- ja logistiikkasektorilla näemme edelleen arvoa, varsinkin aktiivisella kiinteistöjohtamisstrategialla liikkeellä oleville.

HCP Group omistaa Helsinki Capital Partners Rahastoyhtiö Oyn. HCP:n rahastot ovat nyt auki merkinnöille merkintäpäivään 31.12.2020 asti. Varaa aika virtuaalitapaamiseen tai tee rahastosijoitus nappia painamalla.

Helsinki Capital Partnersin rahastojen osuudenhaltijoiden kokous pidettiin Kaapelitehtaan toimistollamme keskiviikkona 30.9.2020.

Osuudenhaltijoiden kokouksen aluksi Elias Koski esitteli yhtiökokouksessa käsitellyt Helsinki Capital Partnersin ja sen rahastojen tilinpäätökset ja toimintakertomukset. Rahastojen osuudenomistajien edustajaksi valittiin Christoffer Sundberg. Virallisen osion jälkeen kokous jatkui HCP:n salkunhoitotiimin markkinakatsauksin.

Länsimaiden talouskasvu Japanin tiellä – Suomen piilevä velka näkyvän velan moninkerta

Maailmantalouden ennustaminen on kaikkea muuta kuin helppoa, mutta valistuneita näkemyksiä on mahdollista esittää väestörakenteen perusteella. HCP Black -rahaston salkunhoitaja Tommi Kemppaisen mukaan länsimaat joutuvat nyt painimaan saman ongelman kanssa, joka on piinannut Japania jo pitkään. Vanhenevasta väestöstä yhä pienempi osuus on työikäisiä, mikä johtaa väistämättä velkaantumiseen.

Pahimmillaan edessä voi olla vuosikymmeniä kestävä tuskien taival.

”Japanissa väestörakenne on vanhentunut jo 30 vuotta. Jos työllisten määrä ja tuottavuus eivät kasva, niin ainoa vaihtoehto on kuluttaa ja investoida velaksi.”

Monissa länsimaissa valtionvelan suhde vuotuiseen bruttokansantuotteeseen on ylittänyt sadan prosentin rajan – osassa Etelä-Euroopan valtioita jopa reilustikin – mutta piilevän velan suhteen tilanne on vielä monin verroin huolestuttavampi. Piilevä velka tarkoittaa sitä määrää velkaa, joka on otettava nykyisen palvelutason säilyttämiseksi tilanteessa, jossa työvoiman suhteellinen osuus väestöstä supistuu. Suomen osalta piilevä velka on moninkertainen suhteessa näkyvään velkaan.

Esityksensä lopuksi Tommi otti kantaa pörssien ennätyksellisiin arvostustasoihin, jotka ovat nousseet reilusti yli bruttokansantuotteen.

”S&P 500 -indeksin arvostus on saavuttanut pisteen, jossa pörssiosakkeiden vuosituotto-odotus seuraavan 12 vuoden aikana ei enää ole positiivinen – ellei sitten kansantaloudessa jokin ole muuttunut aivan perustavalla tavalla.”

Toimitusjohtaja ja HCP Black -rahaston salkunhoitaja Tommi Kemppainen

”Esimerkiksi S&P 500 -indeksin arvostus on saavuttanut pisteen, jossa pörssiosakkeiden vuosituotto-odotus seuraavan 12 vuoden aikana ei enää ole positiivinen – ellei sitten kansantaloudessa jokin ole muuttunut aivan perustavalla tavalla. Tämä on siis pörssien kuva isossa mittakaavassa. Yksittäisistä osakkeista voi toki saada isojakin tuottoja.”

Digiloikka ja stay at home -talous sataneet HCP Focuksen laariin

Videoyhteyden välityksellä kokoukseen osallistunut salkunhoitaja Pasi Havia esitteli omassa katsauksessaan markkinoiden kehitystä HCP Focus- ja HCP Quant-rahastojen näkökulmasta.

Koronavirus oli maailmantaloudelle se ennakoimaton musta joutsen, jonka tuloon kukaan ei osannut valmistautua. Pandemian taloutta moukaroivaa vaikutusta Pasi kuvaili niin ikään metaforisesti.

”Virus pyöri kuin norsu posliinikaupassa rikkoen paitsi markkinaa myös kaikkea muuta.”

Koronavirus iski sijoittajiin toden teolla maaliskuussa, ja sittemmin oikeastaan kaikki maailmantalouden tapahtumat ovat jollain tapaa liittyneet virukseen. Valtiot alkoivat eristäytyä, rajoja suljettiin ja työttömyysluvut suorastaan räjähtivät. Keskuspankit reagoivat tilanteeseen ja pelastivat markkinat elvyttävillä toimenpiteillään.

Yksi merkittävimmistä pandemian seurauksista on digitalisaation kiihtyminen.

”Koronavirus on aiheuttanut vuosikymmenen digiloikan ja synnyttänyt stay at home ‑talouden.”

HCP Focus- ja HCP Quant-rahastojen salkunhoitaja Pasi Havia

”Koronavirus on aiheuttanut vuosikymmenen digiloikan ja synnyttänyt stay at home ‑talouden, mikä on hyödyttänyt HCP Focus ‑rahastossa olevia alustayhtiöitä sekä digitaalisia palveluita tarjoavia yhtiöitä. Perinteinen teollisuus on sen sijaan ollut kärsijän roolissa, ja se on näkynyt HCP Quantin kehityksessä, vaikka rahasto onkin vertailuindeksiään edellä.”

HCP Focus- ja HCP Quant-rahastojen lähitulevaisuuden menestys riippuu muun muassa elvytyspolitiikasta, korkotasosta sekä mahdollisesta koronavirusrokotteesta.

”Jos keskuspankit pitävät korot alhaalla ja rahoitusta saatavilla, niin todennäköisiä hyötyjiä ovat jo valmiiksi kalliit teknologiaosakkeet, joita on HCP Focuksen salkussa. HCP Quantin yhtiöille suotuisaa olisi puolestaan tilanne, jossa markkinat korjaavat sellaisten teollisuuden alan yhtiöiden arvostuksia, jotka eivät ole päässeet mukaan tämän vuoden kurssinousuun. Tällaisia ovat esimerkiksi lentoyhtiöt sekä ei-välttämättömiä kuluttajatuotteita myyvät yhtiöt.”

Kirjoittajasta

Ville Punsar hoitaa Helsinki Capital Partnersin viestintää syksyllä 2020. Sijoitusalaa viestinnällisestä näkökulmasta tarkasteleva Ville innostui HCP:stä sen rahoitusalan valtavirrasta poikkeavan identiteetin ansiosta. Erityisen kiinnostavina hän näkee HCP:n urheilijoille räätälöimät sijoituspalvelut.

Veroedullisen sijoittamisen mahdollistavaa urheilijarahastointia on suorastaan hölmöä jättää hyödyntämättä.

Korona todisti, kuinka täysin puskista tullut ulkoinen kriisi voi pysäyttää kokonaisia toimialoja kertaheitolla. Käytännössä koko tapahtuma-ala alihankkijaketjuineen on työttömänä. Matkustaminen ei tule koskaan palaamaan samanlaiseksi. Urheilu? Peruttu. Ainakin siltä tuntui loppukeväästä. Euroopassa urheilusarjoja siirrettiin ja peruttiin koko kevään ajan, Amerikassa jatkettiin pelejä isomman rahan voimin kesällä omissa kuplissa. Maailmasta ei varmasti löydy ammattiurheilijaa, jonka elämään tämä pandemia ei olisi millään muotoa vaikuttanut tai tulisi seuraavien vuosien aikana vaikuttamaan. Mitä kaikesta pitäisi ajatella? Ainakin on selvää, että olemme jokainen vastuussa itsestämme ja oman talouden hoito on tähän liittyen paras kriisipuskuri.

Panu Satama

Urheilijan ura on keskimääräistä työuraa huomattavasti lyhyempi. Jos tienaa 8-12 vuotta elämästään urheilulla, voi laskea kuinka paljon pitäisi ansaita turvatakseen taloudellisesti myös aikaa uran jälkeen. Rahoitusalalla työskentelevänä kehotan tietysti jokaista sijoittamaan, mutta vielä painokkaammin kannustan urheilijoita perehtymään heidän rahankäyttöönsä, sillä parhaimmillaan rahakkaiden sopimusten siivittämänä on uran aikana mahdollista kerätä pesämuna jopa loppuelämäksi.

Ammattiurheilun erityinen luonne on onneksi huomioitu Suomessa hyvin mahdollistamalla urheilijarahastointi ja sen tuomat edut. Jokainen Suomessa urheilulla yli 9 600 euroa vuodessa tienaava voi rahastoida verovapaasti 50 prosenttia tai enintään 100 000 euroa vuosittain urheilemisesta saaduista tuloista. Tällöin urheilijan veronalainen palkka luonnollisesti pienenee, laskien samalla myös veroprosenttia – usein tuntuvastikin. Uran jälkeen urheilijalla on lisäksi mahdollisuus kotiuttaa rahastoidut varat 2-10 vuoden sisällä lopettamisesta, sen hetkisen veroprosentin mukaan. HCP Sports on ollut urheilijarahastoinnin piirissä vuodesta 2015 lähtien tarjoten poikkeuksellisen mahdollisuuden yhdistää veroedullinen kohtelu sekä korkoa korolle -efekti.

Haluamme olla urheilijoille se finanssialan ’luottopakki’, johon he voivat tukeutua oli kyse sitten urheilijarahastoinnista, asunnon ostosta tai pankkiasioiden hoitamisesta.

Me HCP:lla luomme yhdessä urheilijan kanssa realistisen sijoitussuunnitelman kattaen tarvittaessa myös vero- sekä päivittäiset raha-asiat. Haluamme olla urheilijoille se finanssialan ”luottopakki”, johon he voivat tukeutua oli kyse sitten urheilijarahastoinnista, asunnon ostosta tai pankkiasioiden hoitamisesta.

HCP Sportsin Timo Vertala ja Panu Satama, eli allekirjoittanut, kannustammekin järkevän rahankäytön ja sijoittamisen perusteiden pariin heti kun mahdollista sekä rahastoimaan palkkaansa mahdollisuuksien mukaan uran alusta lähtien.

Siirryin itse jääkiekkokentiltä opiskelemaan kauppatieteitä ja rahoitusopinnot ohjasivat minut ison pankin kautta töihin varainhoitoalalle ja takaisin suurimman intohimoni, eli urheilun pariin. Nyt puolitoista vuotta HCP:lla työskennelleenä, tuoreena yhtiön Partnerina sekä urheilijoiden varainhoitobisnekseen itseni sisään ajaneena voinkin sanoa löytäneeni oman paikkani. Avoimuus ja vastuullisuus ovat mielestäni finanssialan tukipilareita. Haluan rakentaa asiakassuhteita, joissa kommunikointi on selkokielistä ja läpinäkyvää.

Timo Vertala

Vertala tuli HCP:lle vuonna 2010 ammattijääkiekkoilijauransa jälkeen. Vertala pelasi urallaan Suomen lisäksi Ruotsissa ja Pohjois-Amerikassa. Hän perehdytti itseään aktiivisesti urheilijoiden asianhoitoon liittyen jo peliuransa aikana ja vuodet työelämässä ovat koulineet hänestä kivenkovan asiantuntijan HCP Sportsille mitä tulee ammattiurheilijoiden varainhoitoon.

Sports-yksikön isoimmat kasvutavoitteet pyörivät yhä keskitetymmin palvelumme yksilöllistämisessä, laajentamisessa sekä brändi-imagon kasvattamisessa, myös kansainvälisessä mittakaavassa. Tavoitteenamme on lähitulevaisuudessa tarjota myös Pohjois-Amerikassa urheileville asiakkaillemme mahdollisuus sijoittaa varallisuuttaan meidän rahastoihimme. Myös Suomessa koemme omaavamme urheilijoiden keskuudessa ison kasvuvaran. Erityisesti yhteistyöt eri lajien pelaajayhdistysten sekä agentuurien kanssa kiinnostavat. Uskon, että laajempi kirjo erityyppisiä varainhoitoalan edustajia pelaajayhdistysten sisällä herättäisi myös pelaajat analysoimaan kriittisemmin eri sijoituskohteita, kiinnostuen samalla syvemmin omista raha-asioistaan. Pitkässä juoksussa tämä olisi merkittävä asia niin urheilijoiden kuin pelaajayhdistystenkin osalta.

Seuraavaksi lähdemme matkustamaan mahdollisuuksien mukaan syksyn urheilutapahtumiin Suomessa. Toivon mukaan sarjat saadaan vietyä jossakin muodossa eteenpäin kaikesta huolimatta. Nähdään kentillä!