HCP Quant lokakuu uutiskirje

Lokakuussa HCP Quantin arvo laski lievästi -0,47 %. Rahasto jäi tällä kertaa jälkeen vertailuindeksistään MSCI ACWI SMID Value Total Returnista, joka tuotti samaan aikaan +1,64 %. Yhdysvaltain suurten yhtiöiden S&P 500 -indeksi (euroissa +4,41 %) kehittyi selvästi positiivisesti. Euroopan S&P Europe 350 -indeksi puolestaan laski -2,19 %, joten rahaston kehitys oli yleistä Euroopan markkinaa parempi.

‍

Tekoälybuumi: Kupla vai perusteltu kasvu?

Vuosien 2024 ja 2025 aikana käynnistynyt tekoäly (AI)-trendi on ollut osakemarkkinoiden ylivoimaisesti suurin ajuri. Sektorin johtavien yhtiöiden, kuten Nvidian, Microsoftin ja muiden "Magnificent 7" -ryhmään kuuluvien teknologiajättien, kurssinousu on ollut historiallista. Nämä yhtiöt ovat nostaneet indeksit ennätystasoille. Tämä räjähdysmäinen kasvu on luonnollisesti herättänyt sijoittajien keskuudessa kysymyksen: Olemmeko todistamassa uutta kuplaa? Vertauskuvia haetaan usein vuosituhannen vaihteen IT-kuplasta (dot-com). Vaikka yhtäläisyyksiä löytyy, eroavaisuudet ovat vähintään yhtä merkittäviä.

Argumentit kuplan puolesta: "Korkeat luvut"

Kriittisimmät äänenpainot kiinnittävät huomionsa arvostustasoihin.

• Historialliset kertoimet: Monien AI-vetoisten yhtiöiden arvostuskertoimet (kuten P/E- tai P/S-luvut) ovat huomattavasti korkeammalla kuin niiden omat tai markkinoiden pitkän aikavälin historialliset keskiarvot – esimerkiksi Palantirin P/S.
• Korkeat odotukset: Markkinat hinnoittelevat näille yhtiöille täydellistä, pitkäaikaista jatkuvaa eksponentiaalista kasvua. Pienikin pettymys tulosohjeistuksessa voi johtaa rajuun kurssireaktioon, mikä on tyypillinen piirre yliarvostetuilla markkinoilla.
• Hype-ilmiö: Keskustelu tekoälystä on siirtynyt sijoitusanalyyseistä populaarikulttuuriin. Kun jokainen tavallinen ihminen puhuu Nvidian osakkeista, varovaisuus on usein perusteltua.

Argumentit kuplaa vastaan: "Fundamentit kunnossa"

Toinen puoli keskustelusta huomauttaa, että tämä buumi on perustavanlaatuisesti erilainen kuin IT-kupla.

• Kannattavuus: Suurin ero vuoteen 2000 on yksinkertainen: nämä yhtiöt tekevät valtavasti tulosta. Kun IT-kuplassa sijoitettiin lupauksiin ja verkkotunnuksiin (esim. Pets.com), nykypäivän AI-johtajat, kuten Nvidia, Palantir ja Microsoft, raportoivat massiivisista liikevaihdon ja -voiton kasvuluvuista. Kyse ei ole vain tulevaisuuden lupauksista, vaan todellisesta, tämänhetkisestä kassavirrasta.
• Markkina-asema: Johtavilla yhtiöillä on usein lähes monopolistinen asema omilla kriittisillä osa-alueillaan (esim. Nvidia grafiikkasuorittimissa, Microsoft ohjelmistoissa). Niiden kyky hinnoitella tuotteensa ja puolustaa markkinaosuuttaan on äärimmäisen vahva.
• Todellinen vallankumous: Toisin kuin monet IT-kuplan lupaukset, tekoäly on jo nyt konkreettisesti muuttamassa teollisuudenaloja ja lisäämässä tuottavuutta. Sijoitukset kohdistuvat todelliseen teknologiseen mullistukseen, eivät vain verkkosivustoihin.

Nvidian ja Ciscon kurssinousun ajurit – tuloskasvu vs. arvostustason venyminen

Kuvaajat havainnollistavat mainitun eron nykyisen AI-buumin ja vuosituhannen vaihteen IT-kuplan välillä vertaamalla Nvidian (2022–2024) ja Ciscon (1998–2000) kurssikehityksen taustatekijöitä.

• Nvidia (yläkuva): Kurssinousu (musta viiva) on perustunut lähes yksinomaan tuloskasvuun (keltaiset palkit, EPS), kun taas arvostuskertoimien vaikutus (siniset palkit, P/E) on ollut vähäinen tai jopa negatiivinen. Tämä tukee  havaintoa siitä, että nykyisten AI-yhtiöiden nousu nojaa konkreettiseen tuloksentekokykyyn.
• Cisco (alakuva): IT-kuplan aikana Ciscon kurssinousua ajoi merkittävästi arvostuskertoimien nousu (siniset palkit) eli odotusten ja "hypen" kasvu, kun taas todellisen tuloskasvun (keltaiset palkit) rooli oli pienempi.

Kuvaaja vahvistaa väitettä siitä, että toisin kuin IT-kuplassa, nykyinen markkinanousu ei perustu vain lupauksiin, vaan yhtiöiden tekemään vahvaan tulokseen. Huomioitavaa on, että kuvaajan aineisto päättyy vuoteen 2024, eikä se siten sisällä vuoden 2025 muutoksia ja vieläkin voimakkaampaa kehitystä.

‍

Miten HCP Quant suhtautuu tähän?

Kvantitatiivisena sijoittajana HCP Quant -rahasto ei tee päätöksiä "fiiliksen" tai markkinanarratiivin perusteella. Sen sijaan strategiamme perustuu kurinalaiseen, dataohjattuun malliin, joka analysoi yhtiöitä useiden eri faktoreiden perusteella. AI-buumi on tästä näkökulmasta mielenkiintoinen, sillä kvanttimallimme on suunniteltu suosimaan piirteitä, jotka ovat usein vastakkaisia kuumimmille trendeille:

• Arvo: Algoritmimme etsii systemaattisesti yhtiöitä, jotka ovat kohtuullisesti hinnoiteltuja tai jopa edullisia suhteessa niiden nykyiseen tuloksentekokykyyn ja taseeseen. Nämä ovat harvoin tämän hetken kuumimpia kasvuyhtiöitä, kuten monet AI-toimijat, joiden arvostuskertoimet ovat poikkeuksellisen korkeat.
• Momentum: Momentum-komponentissamme painotetaan vakaata ja pitkäjänteistä positiivista suorituskykyä pidemmällä aikavälillä. Malli suosii tasaisempia suorittajia niiden yhtiöiden sijaan, jotka ovat kokeneet vain lyhytaikaisen, räjähdysmäisen kurssinousun.
• Riskinäkökulma: Tämän seurauksena strategiamme ei tyypillisesti suosi niitä kaikkein spekulatiivisimpia AI-buumin yhtiöitä. Näiden yhtiöiden arvostus perustuu usein lähes yksinomaan erittäin korkeisiin kasvuennusteisiin ja kaukana tulevaisuudessa siintäviin potentiaalisiin kassavirtoihin. Juuri näitä piirteitä monet sijoittajat pitävät korkeariskisinä ja merkkeinä mahdollisesta "AI-kuplasta".

Yhteenveto:

Sen sijaan, että yrittäisimme arvata, onko kyseessä kupla vai ei, kvanttimallimme hajauttaa riskiä. Se tunnistaa trendin vahvuuden (momentum) ja yhtiöiden laadun, mutta samalla hallitsee riskiä huomioimalla venyneet arvostustasot. Tulevaisuus näyttää, ovatko nykyiset arvostustasot perusteltuja. HCP Quant pysyy kurinalaisena ja luottaa dataan, ei hypetykseen.

Lisäksi, tänä vuonna HCP:n Quant rahastossamme on ollut jo kolme osaketta (Yutaka Giken, Iveco Group ja Gulf Island Fabrication), joista on tehty ostotarjous. Tyyppillisesti ostotarjouksen osakekohtainen hinta on korkeampi, kuin kohdeyhtiön silloinen osakekurssi, jotta ostotarjous hyväksyttäisiin varmemmin. Tätä erotusta kutsutaan preemioksi. Gulf Island Fabricationin tapauksessa preemio oli noin 50%. Tämä on erinomainen merkki siitä, että strategiamme löytää aliarvostettuja eli markkinahintaansa nähden edullisia osakkeita. Ostotarjous tehdään yleensä juuri siksi, että ostaja näkee yhtiössä enemmän arvoa kuin mitä sen hetkinen pörssikurssi osoittaa, ja on valmis maksamaan siitä preemion. Useat tällaiset tapaukset rahastossamme vahvistavat, että kvantitatiivinen mallimme onnistuu tunnistamaan tällaisia piilevän arvon kohteita

‍