Huhtikuu oli markkinoilla kehno, mutta haasteista huolimatta HCP Quant rahasto kykeni seilaamaan menestyksekkäästi vastatuuleen. HCP Quantin tuotto oli huhtikuussa +1.16% ja sen vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Returnin -2.13%. Yhdysvaltojen isokokoisten yhtiöiden kehitystä mittaava S&P 500 Total Return indeksi laski puolestaan euroissa -3.03% ja Euroopan vastaava S&P Europe 350 Total Return -0.70%.
Tämän kuukauden sijoittajakirjeen aiheen nostan naftaliinista ja kierrätän uudelleen. Kirjoitin 15 vuotta sitten toukokuuilmiöstä ja aihe on yhtä ajankohtainen kuin silloinkin. Kirjoituksessa olevia tilastoja olen päivittänyt vastaamaan nykypäivää Helsingin pörssin ja S&P 500 -indeksin osalta.
"Sell in May and go way!" Onko tuttu lausahdus? Tämän legendaarisen yhdysvaltalaisen sanonnan mukaan osakkeista tulisi luopua huhtikuun lopulla ja mennä pitkälle lomalle. Takaisin osakkeita kannattaisi ostaa puolen vuoden kuluttua lokakuun lopulla. Toukokuuilmiö on toiseksi tunnetuin sijoittajien kalenteri-ilmiöistä. Vielä sitäkin tunnetumpi on tammikuuilmiö, mutta ajankohtaisuuden vuoksi pysyttelemme toukokuuilmiössä.
Katsotaan ensin Yhdysvaltojen S&P 500 -indeksin kuukausituottoja tammikuusta 1950 huhtikuuhun 2009 asti. Ero on varsin suuri. "Hyvä" puolivuosittaisjakso (marraskuu - huhtikuu) on tuottanut keskimäärin 7,9%, kun vastaavasti "huono" puolivuosittaisjakso vain 2,5%.
Toukokuuilmiötä on tapahtunut myös muilla markkina-alueilla. MSCI World -indeksi on palauttanut vuosittain vuodesta 1969 lähtien "hyvän" puolivuosittaisjakson aikana 6,5% tuoton, kun "huono" puolivuosittaisjakso on tuottanut tappiota -1,0%:ia. Myös kehittyvien markkinoiden tuotot ovat olleet heikommat toukokuun ja lokakuun välillä verrattuna marraskuun ja huhtikuun väliseen aikaan.
Toukokuuilmiö on esiintynyt myös Suomessa. Suurin osa Helsingin pörssin osingonjaoista osuu "hyvälle" loka-huhtikuun jaksolle, joka osaltaan voi selittää ilmiötä. Ohessa OMX Helsinki -indeksin kehitys puolivuosittain 30.4.-31.10. ja 31.10.-30.4. vuodesta 1995 nykypäivään.
Keskimäärin "huonon" puolivuosittaisjakson tuotto oli -0,1% tappiolla. "Hyvä" puolivuosittaisjakso sen sijaan tuotti keskimäärin 9,4%.
Viimeisen 59 vuoden aikana on Yhdysvalloissa ollut kaksi pitkän aikavälin nousumarkkinaa (karkeasti 1950-1966 ja 1982-1999), sekä kaksi pitkän aikavälin laskumarkkinaa (1966-1982 ja 2000-????). Myös näiden kahden karhumarkkinan aikana on toukokuuilmiö toiminut hyvin.
Kun aineisto rajataan koskemaan vain nykyistä laskumarkkinaa nähdään, että ilmiö on toiminut vieläkin paremmin.
(Päivitys 2024: Vuosien 1965-2023 aineiston perusteella (kuva alla), jossa on tehty jaottelut laskumarkkinan (bear market) ja nousumarkkinan (bull market) välillä osoittaa, että "huono" puolivuotisjakso on itse asiassa tuottanut keskimäärin tappiota vaikka yli puolet ajasta onkin ollut plussalla. "Hyvän" puolivuotisjakson aikana sen sijaan on kannattanut olla markkinoilla laskukaudellakin.)
Mitenkään varmana menetelmänä toukokuuilmiön käyttöä ei voi pitää. Esimerkiksi viimeisen kahden vuoden ajalta S&P 500 -indeksi näyttää ilmiön osalta seuraavalta:
(Päivitys 2024: Viimeisen kahden vuoden ajalta luvut näyttävätkin sitten hyvin erilaisilta:
Toisinaan toukokuuilmiö näyttäisi siis toimivan ja toisinaan taas ei. Yksittäisten vuosien ja kuukausien välillä tuotot vaihtelevat paljon ja ovat ennalta arvaamattomia.
Toukokuuilmiö on hyvin tunnettu sijoittajien keskuudessa ja monet ovatkin alkaneet hiomaan kyseistä ilmiötä. Pörssikursseilla on ollut taipumusta nousta kuukauden vaihteen tienoilla. Siten osa toukokuuilmiötä hyödyntävistä sijoittajista on alkanut aikaistamaan ostojaan ja viivästämään myyntejään. MACD-järjestelmää käyttävät sijoittajat voivat taasen viisästyttää ostoja mikäli lokakuun lopulla ei tule ostosignaalia ja vastaavasti viivyttää huhtikuussa myyntejä, mikäli järjestelmä ei anna myyntisignaalia.
Hyvin tunnetuilla ilmiöillä on tapana kadota itsestään. Tämä johtuu siitä, että ilmiön tullessa yleiseen tietoisuuteen se menettää tehonsa. Menetelmää käyttäviä sijoittajia on markkinoilla liikaa. Ilmiön viilaus saattaa johtaa siihen, että kohta ilmiö tapahtuukin huhtikuussa, sitten maaliskuussa ja niin edelleen. Myynnin viivästäjät voivat tehdä puolivuosittaisjaksoista eri mittaiset jne. Näin toukokuuilmiö katoaa muuntuen joksikin muuksi.
Jotakin mielenkiintoista toukokuuilmiössä kaikesta huolimatta on. Varsinkin siksi, että se on tunnettu jo todella pitkään.
Terveisin,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja
