HCP Quant 12/2022 -9.36% | Kurjuuksien vuosi 2022

Vuosi 2022 sai arvoisensa päätöksen osakekurssien sukeltaessa joulukuun. Tänä vuonna kovasti odotettu joulupukkiralli jäi tulematta. Vaikea vuosi sai kirvelevän lopetuksen.

HCP Quant rahasto tuli joulukuussa alas -9.36% edestä. Vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return putosi euroissa mitattuna -6.18%. Yhdysvaltojen S&P 500 Total Return indeksi laski euroissa -9.25% ja Euroopan S&P Europe 350 Total Return -3.52%.


Päättynyt vuosi tulee jäämään historiaan varmasti yhtenä vaikeimmista sijoittajille. Tuottoja on ollut haastavaa kauhoa kasaan ja tappioita ovat tarjonneet niin osakkeet kuin korkosijoituksetkin.

Vuoden aikana korot nousivat ennätystahtia. Vuosikausien nollakorkojen maailmasta on siirrytty aikaan, jossa rahalla on jälleen hinta. Esimerkiksi 12 kuukauden Euribor nousi viime vuonna negatiivisesta -0.5 prosentista 3.3 prosentin tasolle.

Korkeampi korkoympäristö on erityisesti myrkkyä vauhdikkaasti kasvaville kasvuyhtiöille, joiden rahoitus kallistuu ja vuosien päässä olevat ennustetut tuotot laskevat, kun rahavirtoja diskontataan nykyarvoon korkeammalla korolla.

Vuonna 2022 siivet napsittiin monelta kasvuyhtiöltä ja ne tömähtivätkin erityisen rumasti alas. Arvoyhtiöt pärjäsivät paremmin, mutta tappioita ei niilläkään ryhmänä kyennyt välttämään. Arvoyhtiöt tulivat vain vähemmän alas kuin kasvuyhtiöt. Tappio kuin tappio, niin harmittaahan se sijoittajaa tietysti.

Deep value ja shallow value osakkeiden kehitys vs. suhteellinen arvoindeksi 1980-11/2022.
Lähde: GMO

Vaikka arvo-osakkeet pärjäsivät huomattavasti kasvuosakkeita paremmin, niin oli vuosi yhdenlainen anomalia arvo-osakkeiden sisällä. Yleensä kun arvosijoittaminen toimii, niin erityisen edulliset arvo-osakkeet (deep value) tuottavat paremmin kuin ”vähemmän” edulliset arvo-osakkeet (shallow value). Viime vuosi oli poikkeus tästä. Erityisen edulliset osakkeet (halvin 20%) pärjäsivät heikommin kuin vain arvoon kallellaan olevat (halvimman 20% jälkeen olevat seuraavat 30%) osakkeet.

Ilmiö näkyi myös HCP Quant rahastossa. Siinä missä rahasto on pärjännyt vertailuindeksiään paremmin pari edellistä vuotta, jäi päättyneen vuoden tuotto vertailuindeksiä heikommaksi (HCP Quant -17.57% ja vertailuindeksi -6.62%). Rahaston P/E-luku on esimerkiksi noin 3 ja vertailuindeksin 12. Aikamoinen ero arvostuksissa! HCP Quant on selkeästi ns. deep value rahasto.

Ylläoleva kuvaaja ei pidä vuoden 2022 osalta sisällään joulukuun tietoja, se päättyy marraskuuhun. Relative Return of Value Index on S&P 500 Value indeksin tuottoero S&P 500 indeksiin. Marraskuun lopussa S&P 500 arvo-osakeindeksi oli tuottanut 12% S&P 500 indeksiä paremmin. Deep value osakkeet taasen muutamia prosentteja heikommin kuin shallow value osakkeet.

Osakkeiden arvostuserot maailmalla. Lähde: AQR

Arvostuserot oli vietynä äärimmilleen edellisen yli vuosikymmenen kestäneen kasvuosakkeita suosineen ajan aikana. AQR:n Cliff Asness:n mukaan viime vuonna ero kutistui vain aavistuksen. Arvo-osakkeiden huomattavasti paremmasta kehityksestä huolimatta arvostusero kaventui noin sadasta persentiilistä vain 94:ään.

Eroa on siis vielä hirmuiset määrät jäljellä. Alkanut vuosi 2023 näyttääkin arvosijoittajalle houkuttelevalta. Mikäli arvostuserot jatkavat kaventumistaan tietää se arvosijoittajalle hyvää. Ero on yhä historiallisen ammottava ja kirittävää riittää. GMO pitääkin uusimmassa muistiossa yhdyvaltalaisia deep value osakkeita kaikkein houkuttelevimpana juuri nyt. Heidän laskelman mukaan mikäli arvostuserot kaventuvat historialliseen mediaaniarvoon, niin tarjoavat deep value osakkeet 30% paremman tuoton kuin markkina.

Moni sijoittaja lähtee vuoteen 2023 synkin mielin. Kun pessimismi on huipussaan ei tarvita välttämättä kuin muutamia iloisia yllätyksiä ja markkina kääntyykin ympäri. Kun kaikki mahdollinen negatiivinen on jo pumpattuna hintoihin sisälle, tarttuvat pienetkin positiiviset muutokset kursseihin.

Meillä on jo alla monta vuotta pandemiaa ja nyt olemme saaneet sodan Eurooppaan. Eivät kai asiat voi tästä enää pahemmaksi muuttua?

Optimistisin arvo-osaketerveisin,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

”Optimism is the faith that leads to achievement.
Nothing can be done without hope and confidence.”

Helen Keller

HCP Quant 11/2022 -0.63% | Viides ulososto | Joulutarina

Marraskuun voittaja osakemarkkinoilla oli Eurooppa. Isokokoisten eurooppalaisten yhtiöiden kehitystä mittaava S&P Europe 350 Total Return nousi +7.06%. Vastaava yhdysvaltalaisten yhtiöiden indeksi S&P 500 Total Return kohosi puolestaan +1.20% euroissa mitattuna. HCP Quant rahaston vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return, joka mittaa pienten ja keskisuurten yhtiöiden maailmanlaajuista kehitystä verovapailla osingoilla lisättynä, nousi +2.94% euroissa.

HCP Quant rahaston tuotto jäi tällä kertaa markkinoista jälkeen, sen ollessa -0.63%.


Kulunut vuosi on ollut rahastolle ennätyksellinen salkussa olevien yhtiöiden ulosostojen osalta. Marraskuussa oli vuorossa jo viides ulosostotarjous. Kyseessä on Singaporeen listattu Golden Energy & Resources niminen yhtiö. Sillä on kivihiilikaivoksia Indonesiassa, Singaporessa ja Australiassa.

Ensimmäisiä tietoja yritysostosta alkoi liikkua lokakuun aikana, kun yhtiö tiedotti käyvänsä keskusteluja sen suurimpien omistajien kanssa. Virallinen tarjous tuli lopulta marraskuun 9. päivä. HCP Quant rahasto myi osakkeet pois nyt joulukuun alussa ja kuittasi kaupasta kahdeksan kuukauden pitoajalla noin 50% tuoton.

Tyypillisesti ulosostoja kohdistuu rahaston pitämiin yhtiöihin muutamia vuosittain. Yhtiöt ovat halpoja. Itse asiassa liian halpoja ja siksi ne ovatkin niin otollisia valtauskohteita. Rahaston strategiasta johtuen myös sen kokoisia, että monesti isokokoisempi kilpailija haluaa napsia ne pois markkinoilta.

Mutta miksi näitä on tapahtunut tänä vuonna ennätyksellisen paljon? Olen miettinyt asiaa, mutta varmaa vastausta minulla ei ole antaa. Yksi syy voi olla se, että isompi määrä johtuu puhtaasti satunnaisuudesta. Koska HCP Quant on keskitetty osakerahasto, on sattuman vaikutus suurempi, kuin laajemmin hajautetulla salkulla.

Toinen syy voisi olla se, että tänä vuonna markkinoiden laskiessa arvoyhtiöiden arvostusten tullessa lisää alas, niistä on tullut vieläkin houkuttelevampia yritysostojen kannalta. Tätä ajatusta vastaan sotii se, että yrityskauppoja tehdään yleensä enemmän nousukauden aikana ja nyt olemme paikoitellen jo taantumassa. Paremman näkökannan tähän teesiin voisi antaa tilastotieto siitä, miten arvo-osakkeisiin kohdistuu yritysostoja laskumarkkinan aikaan. Iso osa nousukauden yritysostoista kun voisi olettaa liittyvän silloin kuumana käyviin kasvuosakkeisiin – ainakin viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Jos jollakin on vinkata tähän hyvää tutkimuspaperia tai tilastoja, niin luen mielelläni. Vielä en ole sellaiseen törmännyt.

Korkojen noustua velkarahoitteisten yritysostojen määrän voisi olettaa myös laskevan. Vahvan taseen omaavat yhtiöt voisivat toisaalta hyvinkin olla saalistamassa turhan edullisiksi halventuneita yhtiöitä ja hyödyntää siten omaa asemaa opportunistisesti.


Joulutarina

Oli jouluaatto ja kaupunki oli hiljainen. Vuosi oli ollut sijoittajille vaikea ja he olivat surullisia. Herra Virtanen, tunnettu itsepäinen sijoittaja, oli tänä vuonna kokenut katastrofin ja hän oli masentunut. Hänen omistamat osakkeet olivat romahtaneet ja sijoitukset epäonnistuneet, ja nyt hän joutui kamppailemaan taloudellisen sekasorron kanssa.

Istuessaan luksushuvilassaan surullisena hän kuuli voimakkaan koputuksen oven takana, joka hätkähdytti hänet ajatuksistaan. Hän avasi oven ja löysi iloisen vanhan miehen, jolla oli valkoinen pitkä parta ja punainen puku, joka näytti siltä, kuin se olisi ostettu alennusmyynnistä.

”Ho ho ho! Hyvää joulua, herra Virtanen!” vanha mies huudahti. ”Olen Joulupukki ja täällä auttamassa sinua taloudellisesta ahdingostasi.” Herra Virtanen oli aluksi epäileväinen, mutta Joulupukin iloinen luonne ja loistavat silmät saivat hänet antamaan hänelle mahdollisuuden.

Joulupukki veti esiin isoäidin maagiset sijoitusvälineet ja alkoi selittää, kuinka ne toimivat. ”Tämä on kristallipallo, joka voi ennustaa osakemarkkinoiden tulevaisuuden”, Joulupukki sanoi nostaen esiin loistavan pallon. ”Ja tämä on taikalaskin, joka laskee täydellisen sijoitusstrategian.”

Herra Virtanen oli ihmeissään välineistä ja alkoi tuntea toivon kipinän. Hän uskoi, että näiden uskomattomien työkalujen avulla hän voisi helposti parantaa sijoitustensa tuottoa ja saavuttaa jälleen vaurauden.

Mutta Joulupukki pudisti päätään surullisesti ja sanoi: ”Valitettavasti, herra Virtanen, ei ole olemassa oikopolkua vaurauteen. Sijoittaminen vaatii paljon työtä, taitoa ja erityisesti kärsivällisyyttä. Et voi odottaa saavuttavasi menestystä hetkessä taikuuden avulla.”

Herra Virtanen oli pettynyt, mutta hän ymmärsi Joulupukin sanat. Hän alkoi työskennellä kovasti parantaakseen sijoitusten tuottoa ja opiskeli markkinoiden toimintaa paremmin. Hän teki tarkkaa tutkimusta ja harkiten sijoituspäätöksiä.

Ajan mittaan hänen työnsä alkoi tuottaa tulosta, ja sijoitukset alkoivat tuottaa voittoa. Hän oli onnellinen ja kiitollinen Joulupukille, joka oli auttanut häntä näkemään mistä sijoittamisesta on lopulta kyse.

Vuosia vierähti, kunnes eräänä jouluaattona herra Virtasen ovelta kuului jälleen tutun voimakasta koputusta. Joulupukki oli tullut vierailulle!

Herra Virtanen oli täynnä iloa ja kiitollisuutta. Hän kiitti Joulupukkia sydämellisesti ja tarjosi jopa maksaa hänelle avusta, mutta Joulupukki vain naurahti ja sanoi: ”Kristallipallo näkee tulevaisuuteen, muttei kerro mihin ajankohtaan siellä. Ja taikalaskimen laskema sijoitusstrategia ei kerro kenelle se sopii. Menestys on omien tekojesi tulosta, hyvä herra Virtanen. Hyvää joulua sinulle!”

Ja niin Joulupukki katosi yöhön, jättäen herra Virtasen onnellisena ja kiitollisena uudelle taloudelliselle tielle, joka oli rakennettu työllä, taidolla ja kärsivällisyydellä. Hän oli oppinut tärkeän oppitunnin sijoittamisesta ja vaurauden saavuttamisesta.


Pukin konttiin sopivat erinomaisesti myös HCP:n rahastopaketit! Kaikki rahastomme ovat avoinna merkinnöille vuoden loppuun asti. Rahastomerkinnän voit tehdä kätevästi kotisohvalta käsin merkintäsivujemme kautta. Pääset sivulle klikkaamalla allaolevaa painiketta.

Rauhallista joulua ja onnellista uutta vuottta 2023 toivottaa,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

PS: Ylläoleva joulutarina ei ole mikä tahansa tarina. Se on luotu hyödyntämällä tekoälyä. Kuvituskuva on toteutettu antamalla kuvaus DALLE·2 järjestelmälle ja tarinan tekstin rungon on tehnyt ChatGPT, jota on sitten muokattu.

Varaa virtuaalitapaaminen Tee rahastomerkintä

HCP Bricks rahaston ensimmäinen hankinta on Jätkäsaaren L3-makasiini

L3-makasiini on valmistunut vuonna 1924. Sen on suunnitellut arkkitehti Lars Sonck. Kuva: Antti Pulkkinen

Kesäkuussa aloittanut HCP Bricks kiinteistörahasto on julkistanut ensimmäisen hankintansa. Rahasto ostaa Helsingin Jätkäsaaressa sijaitsevan merenrantakiinteistö L3-makasiinin. Julkistuksesta kirjoittaa Helsingin kaupunki omilla sivuillaan.

Helsingin kaupunki järjesti kiinteistöstä konseptikilpailun, jonka voittajaksi valittiin Cobbleyard Real Estaten ehdotus nimeltä ”L3 Itämeritalo”. Makasiinirakennukseen on suunnitelmissa ravintoloita, liiketilaa, sekä erilaisia muunneltavia tiloja. Helsinki Capital Partners toteuttaa HCP Bricks rahaston yhteistyössä Cobbleyard Real Estaten kanssa.

Havainnekuva L3-makasiinin tulevista sisätiloista. Kuva: Fyra Oy

Makasiinirakennuksen katutaso aukeaa yleisölle ja terasseja avataan lisää, myös mahdollisen kattoterassin toteutusta tutkitaan. Ensimmäistä kerrosta avataan laajemmin ja valaistaan lasiseinillä ja -ovilla. Makasiinin keskelle luodaan atriumi, joka toimii rakennuksen keskipisteenä. Toiseen kerrokseen suunnitellaan toimistotiloja ja ylempiin kerroksiin luodaan näyttelyihin ja monenlaiseen luovaan toimintaan soveltuvia hybriditiloja.

Helsingin kaupungin Kaupunkiympäristön toimialajohtaja Ville Lehmuskoski toteaa tulevasta uudesta käytöstä seuraavasti: ”Erittäin hienoa, että historiallinen makasiinirakennus saa arvonsa mukaisen, maltillisen mutta tehokkaan kehitysratkaisun. Tämä on omiaan edelleen vahvistamaan alueen houkuttelevuutta ja vetovoimaa hyödyntämällä rakennuksen ainutlaatuisia piirteitä.”

”Rakennus tulee kunnostuksen jälkeen muistuttamaan alueen historiasta ja toimimaan nykypäivän kaupunkilaisten kohtaamispaikkana. Tavoitteena on ottaa rakennus käyttöön sen 100-vuotisjuhlan kunniaksi vuonna 2024”, kertoo HCP Bricks rahaston salkunhoitaja Mattias Lindfors.

Cobbleyardilla on kokemusta juuri tämän henkisistä kohteista Leipätehtaan osalta Sörnäisissä. Helsinki Capital Partners on pitänyt konttoriaan Kaapelitehtaalla. Rakennukset ovat paljon enemmän kuin seinänsä!

Nyt hankinnan varmistuttua on aika kääriä hihat ja ryhtyä toimiin tämän historiallisen rakennuksen saattamiseksi uuteen loistoon! Seuraa hankkeen etenemistä täällä tai tilaamalla HCP Bricksin sijoittajakirje, niin pidämme sinut ajan tasalla. Sijoittamalla HCP Bricks rahastoon puolestaan edesautat hankkeen toteuttamista. Tervetuloa mukaan!

Tervetuloa “Nu Mystics: Showroom Exhibition Experience” – tapahtumaan

Taide- ja muotinäyttely esittelee Nu Mystics Human x AI Art ja kokeellisen vaatemalliston.

Kolme pioneeritaiteilijaa ja luovaa moniosaajaa julkistavat uuden innovatiivisen taidesuuntauksen, joka yhdistää humaanin tekoälytaiteen vaatesuunnitteluun.

Monitaiteellinen ja kokeellinen Nu Mystic kokonaisuus esitellään showroom muotoisena näyttelynä SLUSH -tapahtuman sivuohjelmistossa Helsinki Capital Partnersin tiloissa Kaapelitehtaalla.

Näyttelyn aikana 16.11. pääset verkostoitumaan ja nauttimaan virvokkeista DJ:n selektoiman elektronisen musiikin kera.

Showroom-näyttelyn esittelevät Aleksandra Mallet (Karelian AI), Riina Salmi (Burlesque Tsunami) ja Luca Delgado.


16.11.2022 11:00-24:00. Tallberginkatu 1 D, Kaapelitehdas

Saapuminen:

HCP Quant 10/2022 +8.89% | Pienet ja keskisuuret yhtiöt houkuttelevia

Jos edellinen kuukausi oli haastava, niin sen vastapainoksi sekä markkinat, että HCP Quant rahasto löivät vahvasti vastapalloon. Rahaston vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return tuotti euroissa lokakuussa +6.60%. Yhdysvaltojen isokokoisten yhtiöiden tuottoa mittaava S&P 500 Total Return indeksi puolestaan euroissa +7.04% ja Euroopan vastaava S&P Europe 350 Total Return +6.21%.

HCP Quant rahaston tuotto ylitti selvästi nämä, ollen +8.89%. Suomen Sijoitustutkimuksen laatiman tuoreimman Rahastoraportin mukaan rahaston kuukauden tuotto oli toiseksi paras 194 osakerahastosta kategoriassa maailma.

HCP Quantin pidemmän aikavälin sijoitukset ovat myös kohonneet erilaisissa rankingeissa. Kaikki on luonnollisesti seurausta markkinasyklin muutoksesta, joka on ryhtynyt suosimaan arvosijoittamista viimeisen parin vuoden aikana. Kun edeltävää alituoton jaksoa tippuu mittauksista pois, niin sitä mukaa myös pidemmän aikavälin suhteellinen tuotto paranee. Samaisen Rahastoraportin mukaan HCP Quant rahaston kolmen vuoden tuotto on nyt sijalla neljätoista 131 osakerahaston joukosta.


Erilaiset sijoitustyylit, tavat ja omaisuusluokat tuottavat toisiaan paremmin tai huonommin riippuen siitä missä vaiheessa markkinasykli on.

Olemme nyt laskumarkkinassa, jolle tunnusomaista on sijoittajien pelko osakekurssien pudotessa. Laskumarkkinaa edelsi nousumarkkinan huippu, jota kuvasi puolestaan ahneus. Tuossa vaiheessa tyypillisesti kasvuosakkeet (growth) tuottavat erityisen hyvin ja niin oli tälläkin kertaa.

Alla on yksinkertaistettu kuvaus siitä, miten Yhdysvalloissa erilaiset omaisuusluokat ja tyylit ovat historiallisesti tuottaneet suhteessa S&P 500 indeksiin syklien eri vaiheissa.

Omaisuusluokkien tyypilliset yli- tai alituoton jaksot eri markkinasykleissä.
Lähde: Touchstone Investments

Osakesijoittajan kannalta oleellista on tunnistaa se, mikä on syklin seuraava vaihe. Erityisen tärkeää tämä on siirryttäessä laskumarkkinasta nousumarkkinan ensimmäiseen vaiheeseen (kuvassa early cycle), koska suurin osa nousumarkkinan tuotoista on muodostunut yleensä silloin (41% tuotoista). Toinen voimakas tuoton vaihe on syklin ahne loppuvaihe, joka on muodostanut 26% tuotoista. Muu osa tuotoista on tullut nousumarkkinan keskivaiheessa.

Pienet yhtiöt kääntävät yleensä laskuun aiemmin, kuin isokokoiset yhtiöt. Samoin ne pohjaavat nopeammin ja kääntyvät uuteen nousuun ripeästi. Isokokoinen yhtiö on kuin valtamerilaiva, joka kääntyy ympäri hitaasti. Laskumarkkinan alkaessa isokokoiset yhtiöt monesti kannattelevat markkinaa, kunnes taipuvat sitten laskuun. Näin on ollut myös tässä markkinassa. Keskikokoiset yhtiöt sijoittuvat näiden kahden välille ajallisesti käänteiden suhteen.

Pienet ja keskisuuret yhtiöt (small-cap ja mid-cap) ovat historiassa antaneet huomattavaa ylituottoa isokokoisiin (kuvassa SP 500) yhtiöihin nähden uuden nousumarkkinan alkuvaiheessa. Koska iso osa nousumarkkinan tuotosta on kertynyt syklin alkuvaiheessa on sijoittajan parempi olla liikkeellä liian aikaisin, kuin liian myöhään.

Syklin keskivaiheessa molemmat ovat tuottaneet yhä isokokoisia yhtiöitä paremmin, mutta syklin edetessä tuottoero kaventuu ja siten ylituotossa keskikokoiset ovat ohittaneet pienikokoiset. Syklin kypsyessä ylituotto painuu ajan myötä alituotoksi isokokoisiin nähden.

Pienten (vihreä), keskikokoisten (ruskea) ja isokokoisten (valkoinen) yhtiöiden historiallinen eteenpäin katsova P/E kvartaaleittain. Lähde: Bloomberg

Kurssikäännettä ja siten seuraavan nousukauden alkua voi yrittää arvioida katsomalla yhtiöiden arvostustasoja. Onko olemassa eväitä käänteeseen?

Ylläolevassa kuvaajassa on Yhdysvalloista S&P SmallCap 600 indeksin (pienet yhtiöt, vihreä väri kuvaajassa), S&P MidCap 400 indeksin (keskikokoiset yhtiöt, ruskea väri) ja S&P 500 indeksin (isokokoiset yhtiöt, valkoinen väri) eteenpäin katsova historiallinen P/E-luku vuosineljänneksittäin.

S&P Dow Jones Indices:n oman ilmoituksen mukaan kyseiset arvostustasot olivat kuun vaihteessa seuraavat:

  • S&P 500 fwd P/E 17.18
  • S&P MidCap 400 fwd P/E 13.12
  • S&P SmallCap 600 fwd P/E 12.49

Pienikokoisten yhtiöiden osalta vastaavilla arvostustasoilla ei olla oltu sitten yhdeksänkymmentäluvun. Keskikokoiset yhtiöt ovat puolestaan olleet vastaavilla tasoilla viimeksi IT-kuplan puhkeamisen ja finanssikriisin jälkimainingeissa. Pienet ja keskisuuret yhtiöt alkavat olla houkuttelevasti hinnoiteltuja.

Vastaavaa ei voi todeta isokokoisista yhtiöistä. Ne eivät ole mitenkään erityisen halpoja.

Jos tässä jotain käännettä alkaa siten povaamaan, niin pienempikokoisilla yhtiöillä on siihen huomattavasti enemmän edellytyksiä ja se todennäköisesti alkaa sieltä, kuten yleensä historiassa aiemminkin.


Sain kunnian käydä Martin Paasin ja Miikka Luukkosen vieraana Nordnetin #rahapodissa. Keskustelimme podcastissa arvosijoittamisen pitkästä alituoton kaudesta, sekä siitä olisiko nyt tälle sijoitustyylille revanssin paikka. Voit katsoa ja kuunnella podcastin alta.

Rahapodin lisäksi kuukauden aikana minua haastatteli Rémi de Truchis de Varennes englannin kielellä Parlons Long Terme Youtube videokanavalle. Tässä haastattelussa käyn läpi erityisesti HCP Quant rahaston sijoitusprosessia. Video on tekstitetty myös ranskaksi.

 

Värikästä syksyä toivottaa,

Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

“The inevitable never happens and the unexpected constantly occurs.”
John Maynard Keynes

Tuottoa karhumarkkinassa

Hajauttaa pitää vaikka on iäisyyden mittainen sijoitushorisontti. Markkina on juuri nyt poikkeuksellinen ja siksi on viisasta huomioida 100 vuotta pörssihistoriaa. Tähän aikajaksoon mahtuu myös 89% pörssiromahdus. Näitä kertasimme viimeisessä markkinakatsauksessa.

HCP Bricks Q3/2022

Tervetuloa mukaan HCP Bricksin matkaan. Uuden kiinteistörahaston ensimmäinen kvartaali erittäin mielenkiintoisessa ja jännittävässä markkinassa on takana. Tämä tarkoittaa sitä, että rahastolla on otollinen hetki aloittaa puhtaalta pöydältä, koska korona, sota, korko, inflaatio ja energiakriisi luovat haasteita, mutta kuitenkin samanaikaisesti mahdollisuuksia. Ennen kuin mennään tarkemmin rahaston tämän hetkiseen sijoitustilanteeseen niin hieman taustaa nykyisestä kiinteistömarkkinasta.

Koronasta huolimatta kiinteistömarkkina on elänyt nousuputkessa finanssikriisin jälkeen. Vuoden 2022 markkinan huipussa nähtiin ennätyshintoja niin toimisto-, asunto-, hoiva- kuin logistiikkakiinteistöjen puolella. Pitkään jatkunut hotellibuumi koki kuitenkin kolahduksen koronan takia ja niiden liiketilojen haasteet ovat jatkuneet pitkään.  Huipun jälkeen vuosi 2022 on kuitenkin lopuksi kolahtanut kiinteistömarkkinaan. Vaikka nouseva inflaatio ja korot olivat pitkään odotettavissa, kiinteistömarkkina yleensä laahaa perässä muuhun markkinaan nähden. Suomen Valtionvelan korko lähestyy jo Helsingin keskustan prime nettotuottoa, mitä voidaan pitää hyvin käänteentekevänä. Myöskin nousevat energiakulut, jotka vaikuttavat suoraan kohteiden nettotuottoon, luovat paineet markkinaan ja kiinteistöjen hinnoitteluun. Näiden seurauksena hinnat ovat alkaneet laskemaan. 

Laskevista hinnoista huolimatta on tällä hetkellä paljon ostettavaa. Pakkomyyntejä Suomessa ei olla vielä nähty, mutta niitäkin voi olla edessä. Ruotsin puolella pakkomyyntejä on jo osittain nähty. Ruotsin listattujen kiinteistöyrityksien arvot ovat keskimäärin tulleet alas yli 50 % vuodenvaihteesta. Syy tähän muun muassa osakkeiden yliarvostuksen ja vieraan pääoman järjestelyn takia. Suurin osa myydään tällä hetkellä alennuksella kiinteistöjen nettoarvoon (NAV) nähden. Ainoastaan tiettyjen logistiikkayhtiöiden osakkeet myydään edelleen preemiolla NAV:iin nähden vaikka niidenkin osakkeiden hinta on tippunut rajusti vuodenvaihteesta. Myös Ruotsin suorien kiinteistökauppojen arvot ovat tippuneet rajusti ja esim. asuntojen prime nettotuotto on noussut jopa 0,75  prosenttiyksikköä viime keväästä.

Suomessa trendiä ei huomaa yhtä nopeasti erityisesti koska meillä ei ole kuin kourallinen listattuja kiinteistöyhtiötä ja velkavipu on Ruotsiin nähden maltillisempi. Muun muassa tästä syystä johtuen Suomessa on Ruotsiin verrattuna vähemmän paineiden alla olevia kiinteistösijoittajia. Kiinteistöjen myyntihintatavoitteet ovat kuitenkin laskeneet selvästi jopa loppukesän odotuksista. 

Tämän hetken valtti on diilivarmuus. Omaa pääomaa, joustavuus ja nopeus ratkaisee. Lainansaanti on erityisesti kehityskohteissa hankalaa ja rahoitusehdot tiukentuneet. Kauppoja on kuitenkin nähty erityisesti toimistopuolella, jossa modernit pitkillä vuokrasopimuksilla omaavat kohteet kiinnostavat. Kaupoissa käydään tiukkaa vääntöä niin ehdoista, kuin hinnoista. Jonkinlainen alennus kevään ja kesän hintoihin nähden on selvästi havaittavissa. Kuinka paljon alas tullaan on vielä liian aikaista sanoa. Joitakin transaktioita on myös jäädytetty parempaa markkinaa odottaen. Ulkomaalaissijoittajien asuntoportfoliobuumi on hiipumassa eikä kevään volyymeja saavuteta. Logistiikka ja hoiva kiinnostaa monia, mutta ostettavaa ei juurikaan ole.

Miksi tämä sitten on hyvä HCP Bricksille?

HCP Bricksillä on herkullinen tilanne. Vahva oma pääoma ja joustavuus mahdollistaa hyviä kauppoja lukuisista sektoreista. Maltti on kuitenkin valttia. Arvoa ei luoda hetkessä, vaan tarkan toimintasuunnitelman ja taustatyön avulla. Tavoitteena on ostaa kohteita joiden arvo ja kassavirta perustuu aktiiviseen kehitystyöhön, eli ei nojauduta siihen, että saadaan ainoastaan viime vuoden markkinaan nähden halpoja kohteita. Tällöin voidaan markkinatilanteesta huolimatta saada hyvin tuottavia kohteita, niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä.

Bricksillä on sellaisia kohteita työn alla, missä optio on enemmän ostajan kuin myyjän puolella. Neuvotteluasema paranee päivä päivältä ja oikea hetki edetä tulee kohta vastaan. Aktiivinen työ luo arvoa markkinatilanteesta riippumatta. Erityisesti toimisto- ja hybridikiinteistöjä hyvillä keskeisillä sijainneilla on suurennuslasin alla, mutta myös logistiikkakiinteistöissä on hyvät tuottopotentiaalit. Asuntoja vielä varauksella, niiden hetki tulee vielä.

Mattias Lindfors

HCP Bricks Salkunhoitaja

Pasi Havia #rahapodi:n vieraana

Salkunhoitaja Pasi Havia kävi Nordnetin #rahapodi:n vieraana. Keskustelun aiheena oli arvosijoittaminen, joka on ennätyksellisen pitkän alituoton jakson jälkeen alkanut toimimaan.

Miltä nykyinen markkinatilanne näyttää? Joko pohjat on nähty? Kaikki tämä ja paljon muuta selviää katsomalla tai kuuntelemalla #rahapodi:n jakso numero 303.

HCP Quant 9/2022 -11.27% | Laskumarkkinan anatomia

Syyskuu oli osakesijoittajille huono ympäri maailman. HCP Quant rahasto tuli kuukauden aikana alas -11,27% edestä. Vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return tippui puolestaan euroissa -7,90% ja Yhdysvaltojen S&P 500 Total Return indeksi -6,76%. Euroopassa S&P Europe 350 Total Return indeksi kyykkäsi -6,23% edestä.


Siinä missä syyskuussa osakkeet tulivat alas rajusti, on lokakuun alun ensimmäiset päivät olleet yhtä iloittelua. Ennen nykyisen karhumarkkinan alkamista viimeiset kymmenen vuotta on ollut vallalla sanonta, jonka mukaan ”jokainen dippi on ostomahdollisuus”.

Nyt olemme ensimmäisessä pidempikestoisessa karhumarkkinassa sitten finanssikriisin. Nykyisessä laskumarkkinassa moni pohjia onkiva sijoittaja onkin saanut huomata sen, ettei totuttu teesi enää toimikaan. Ylipäätään markkinoiden ajoittaminen on hankalaa, mutta erityisen vaikeaa se on karhumarkkinassa.

Karhumarkkinoiden luonteeseen kuuluvat niin sanotut karhumarkkinarallit, jolloin osakkeet nousevat lyhyellä aikavälillä voimakkaasti painuen kuitenkin pian sen jälkeen uusiin pohjiin. Tämä on tyypillistä karhumarkkinoiden luonteelle ja juuri se tekeekin nousuista sijoittajille petollisia.

Suurin osa isoimmista päivänousuista on tapahtunut karhumarkkinassa.
Lähde: Hulbert Ratings

Hulbert Ratingsin keräämän aineiston perusteella vuodesta 1928 Yhdysvaltojen S&P 500-indeksi on ollut 70 prosenttia ajasta härkämarkkinassa ja 30 prosenttia ajasta karhumarkkinassa. Suurimpien nousujen voisi kuvitella tapahtuvan nousumarkkinoiden aikana. Näin ei kuitenkaan ole! Vaikka markkina on selvästi vähemmän aikaa karhuna, niin voimakkaimmat päivänousut tapahtuvat karhumarkkinan aikana. Itse asiassa 58 prosenttia sadasta suurimmasta yhden päivän noususta on tapahtunut karhumarkkinoiden aikana.

Cornell Capital puolestaan analysoi Nasdaq Composite indeksin tätä vuotta edeltävää kolmea karhumarkkinaa eli vuosia 2000-2002 (IT-kupla), 2007-2009 (finanssikriisi) ja helmi-maaliskuu 2020 (korona). Heidän havaintonsa olivat vieläkin äärimmäisempiä. Vain kahdeksan prosenttia ajasta sitten indeksin perustamisen (1971) kului näissä kolmessa laskukaudessa, mutta 80 prosenttia neljästäkymmenestä suurimmasta päivänoususta tapahtui kyseisissä karhumarkkinoissa.

Tämä on se, mikä tekee pohjien löytämisestä ja karhumarkkinoiden ajoittamisesta hyvin vaikeaa. Juuri, kun sijoittaja kuvittelee pohjien olevan laskujen jälkeen takana, tulee lekasta uudestaan päähän.


Masentavaa, masentavaa, masentavaa. Tulisiko sijoittajan hakea lääkäriltä depressiolääkkeet, myydä kaikki laput laitaan ja paeta erämökille maailmanloppua odottamaan? Onko mitään valonpilkahduksia missään?

Tulevaisuutta ei varmaksi tiedä kukaan, mutta se mitä voin tarjota on oma näkemykseni. Sekin on tosin usein väärässä, kuten sijoittamiseen kuuluu.

S&P 500-indeksin eteenpäin katsovan P/E-luvun arvostukset taitekohdissa.
Lähde: J.P.Morgan

Katsotaan ensiksi arvostustasoja Yhdysvalloissa. Reilu kuukausi sitten annoin näkemyksen markkinoista HCP:n osakeiltapäivässä, jonka videotaltiointi on katsottavissa tästä. Silloin S&P 500-indeksin elokuun lopun eteenpäin katsova P/E-luku oli tasolla 16,6. Näkemykseni oli, että vielä tullaan alas, sillä aiemmin pohjia ei oltu laskumarkkinoissa tuollaisilla tasoilla nähty.

Pikakelaus kuukausi eteenpäin ja alaspäin on tultu tuntuvasti. Nyt kuunvaihteessa sama tunnusluku on pudonnut noin kymmenen prosenttia tasolle 15,1. Arvostustaso ei siis ole enää yhtä paha, eikä S&P 500-indeksin osakkeita voi haukkua kalliiksi. Mutta ovatko ne vielä varsinaisesti ”screaming buy”? Minusta ei.

Nähdäkseni tästä tullaan yhä vielä alas, mutta ne kuuluisat pohjat ovat kyllä lähempänä.

Mikä sitten voisi markkinan kääntää? Inflaatio jyllää, maailmanrauha on kaukana entisestä, keskuspankit kiristävät rahahanoja ja nostavat korkoja.

Erityisesti Euroopan tilannetta katsoen – jossa muuten myös arvostukset ovat Yhdysvaltoja maltillisemmat – huomaan ajattelevani yhä enemmän sodan painopisteen kääntymistä Ukrainan eduksi ja sen mahdollisia heijannaisvaikutuksia. Joidenkin arvioiden mukaan Venäjältä loppuisivat ohjukset, ammukset, varustus ja sotakalusto ensi keväänä. Siitä voisi käynnistyä positiivinen kehä, joka kertaantuu.

Ajatuskulkuni sellaisessa skenaariossa kulkee seuraavasti. Venäjän ammuksien loppuminen tietäisi sodan päättymistä. Sodan päättymisellä olisi vaikutuksia energian hintaan, joka on ollut isoin inflaatiota nostattava tekijä. Edullisempi energia tietäisi alempaa inflaatiota, jonka johdosta keskuspankit voisivat madaltaa korkoja. Keskuspankit ovat käyneet inflaatiota vastaan nimenomaan nostamalla korkoja. Alempi korkotaso olisi puolestaan laajemmin katsoen osakkeille eduksi.

Tämä on yksi mahdollinen skenaario monien muiden joukossa, joka voisi saada muutoksen aikaan. Markkinoilla on yllättävän hyvä kyky katsoa asioita eteenpäin, joten on hyvä pitää mielessä se, että kestävämpi nousu alkaa todennäköisesti ennen kuin käänteen laukaiseva tekijä on isolle osalle vielä selvä. Esimerkiksi, jos sota päättyisi tosiaan keväällä ja sen myötä energian hinta myöhemmin laskisi, markkinat alkaisivat hinnoitella sitä viimeistään ensi talvena.

Jossain vaiheessa käänne joka tapauksessa tapahtuu. Siitä pääsemmekin seuraavaan näkemykseeni eli siihen minkälaisten yhtiöiden uskon olevan seuraavan nousukauden siivittäjiä.

Yhdysvaltojen ja EAFE maiden väliset ylituotot. Lähde: J.P.Morgan

Kuuluisan sanonnan mukaan ”historia ei toista itseään, mutta se rimmaa.”

Viimeiset viisitoista vuotta on ollut Yhdysvaltalaisten osakkeiden juhlaa. EAFE (Eurooppa, Australia ja Kaukoitä) maiden tuotto on jäänyt huomattavasti jälkeen. Euroopassa ja muualla maailmassa osakkeiden arvostustasot ovat pääsääntöisesti edullisemmat. Vetääkö Yhdysvallat vielä seuraavat kymmenen vuotta lisää? Uskonkin, että käänteen jälkeen tässä voi tapahtua muutos ja paremmat tuotot löytyvätkin EAFE maista ihan perustuen mahdollisiin arvostuskertoimien keskiarvoon palautumiseen (mean reversion).

Pienten ja keskisuurten yhtiöiden eteenpäin katsova P/E-luku Yhdysvalloissa.

Jatkaen samalla teesillä eli se mikä toimi parhaiten edellisessä nousukaudessa tuskin on se, joka toimii seuraavassa, uskon pienten- ja keskisuurten yhtiöiden uuteen esiinmarssiin. Vastaavia arvostustasoja ei ole näissä yhtiöissä nähty sitten 90-luvun eli yli kolmeenkymmeneen vuoteen!

Päättyneen nousukauden suurimpia voittajia olivat isokokoiset Yhdysvaltalaiset kasvuyhtiöt. Näiden siivet on napsittu tässä karhumarkkinassa. Niin Euroopan, Yhdysvaltojen, kuin myös esimerkiksi Kiinan kilpailuviranomaiset ovat alkaneet puuttumaan erityisesti isojen teknologiayhtiöiden toimintaan. Kohonneen inflaation myötä myös korkeampi korkotaso on myrkkyä korkean kasvun yhtiöille.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä näen arvosijoittamisen uuden esiinmarssin, joka on jo käynnistynyt. Arvosijoittamisesta olen saarnannut niin paljon, ettei siitä tällä kertaa sen enempää.

Näkemykseni tiivistettynä seuraavaan nousukauteen siten on:

  1. EAFE ylipaino, USA alipaino
  2. Pienet ja keskisuuret yhtiöt
  3. Arvoyhtiöt

Kaikki kolme muuten toteutuu HCP Quant rahastossa, koska luontaisesti arvostustaso ohjaa tällaisiin yhtiöihin ja markkinoihin.

Terveisin,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

“The only thing you can be sure of is that there are times when large numbers of stocks are priced too high and other times when they’re priced too low.”
Benjamin Graham

Visa – Tylsähkö arvoyhtiö vai korkean kasvun teknoyritys?

HCP Focus -rahastoon on tehty muutos vuoden 2022 ensimmäisellä vuosipuoliskolla. Myimme pois PayPalin ja otimme sen tilalle rahastoon uutena yhtiönä Visan. Tässä sijoittajakirjeessä esittelemme uuden salkkuyhtiön.

 

Visa – Tylsähkö arvoyhtiö vai korkean kasvun teknoyritys?

 

Olympialaiset. Jalkapallon MM-kisat. Super Bowl. Ei ole sattumaa, että näitä kaikkia massiivisia tapahtumia isännöi samainen yhtiö. Visa on eittämättä yksi näkyvimmistä brändeistä ympäri maailman. Se löytää salakavalasti ihmisten verkkokalvoille niin lompakkoa taskusta kaivaessa, ostoskeskuksien vilskeessä, kuin lukuisten kulttuuri- ja urheilutapahtumien valotauluilla. Entäpä millaiseksi yhtiöksi Visa oikein paljastuukaan muilla liiketoiminnan osa-alueilla? Miten päädyimmekään sijoittamaan HCP Focus -rahaston sisällä ”kansan syvien rivien” mielestä jopa tylsähköön arvoyhtiöön? Käydäänpä kuvio läpi.

 

Liiketoimintamalli – ei luotonantaja, vaan teknologian tarjoaja

Kuten varmasti tiedät, Visa on kansainvälisesti johtavassa asemassa oleva digitaalisten maksujen prosessoija, työllistäen yli 20 000 ihmistä ja toimien yli 200 maassa. Alkuun nöyrin mielin liikkeelle lähteneellä yhtiöllä oli tarkoitus toimia aluksi vain Kalifornian osavaltiossa; Visan käyttämälle teknologialle oli kuitenkin nopeasti kysyntää ensin läpi Amerikan, sitten ympäri maapallon. Yhtiön ydinliiketoiminnan keskiössä onkin prosessointijärjestelmä VisaNet, joka on käytännössä kaiken Visa -nimisen suppilon läpi menevän rahavirran alku ja juuri. Tämä mahdollistaa maksujen sulavan digitaalisen prosessoinnin globaalissa mittakaavassa. Luotonanto ei kuulu Visan repertuaariin, vaikka monien mielikuvien mukaan yhtiöstä näin voisi olettaakin. Sen sijaan, Visan toiminnan tarkoituksena on tarjota teknologia, joka mahdollistaa maksuliikenteen tehokkaan prosessoinnin.

Visan liiketoimintamalli koostuu kolmesta eri segmentistä: kuluttajamaksuista (consumer payments), uusista virroista (new flows) ja lisäarvoa tuottavista palveluista (value added services). Kuluttajamaksut, jonka ympärille Visan liiketoiminta visusti rakentuu, omaa segmenttinä yhä vuonna 2022 huomattavan vahvan kasvupotentiaalin – käteistä ja sekkejä kun laitetaan haisemaan vieläkin noin 18 biljoonan Yhdysvaltojen dollarin edestä pelkästään kuluttajien osalta. Tuleva siirtymä digitaalisiin vaihtoehtoihin on väistämätöntä, ja Visa onkin markkinajohtajana laajimman verkostonsa turvin valmiina hyödyntämään tämän realisoimattoman potentiaalin tulevaisuudessa. Havainnekuvan (alla) ulommat kaaret, uudet virrat ja lisäarvoa tuottavat palvelut keskittyvät vuorostaan segmenteissään laajentamaan horisontaalisesti Visan palvelukonseptia. Näiden kolmen segmentin potentiaalin maksimaalista realisointia kohti Visa marssii päättäväisesti nojaamalla omiin kivijalkoihinsa: VisaNet -verkostoon, uniikkiin bränditunnettavuuteen sekä vuosien varrella yhtiön onnistuneesti kartuttamaan inhimilliseen pääomaan.

Aasinsillalla inhimillisen pääoman järkevästä käytöstä päästään Visan strategian kannalta tärkeään palaseen – yritysostoihin. Visa on jo markkinajohtaja verkostovaikutuksilla mitattaessa. Tämä yhdistettynä pätevän johdon tapaan ostaa sopivia yhtiöitä oikealla hetkellä, saadaan kaikille kolmelle segmentille aikaan myös epäorgaanista kasvua. Uusien kumppanuuksien myötä, kun tuppaa portit aukeamaan yhä useamman ostajan ja myyjän luokse. Visa on tehnyt historiansa aikana yhteensä 14 yrityskauppahankintaa, joista merkittävinä viimeisimpinä peliliikkeinä mainittakoon:

  1. Currencycloud – Joulukuu 2021. Yrityskauppa rajoja rikkovasta B2B FinTech -yhtiöstä. Kyseinen kauppa auttaa Visaa kasvattamaan heidän maksuverkostonsa globaalia kattavuutta entisestään.
  2. Tink – Maaliskuu 2022. Toisen FinTech -yhtiön osto. He tarjoavat avoimen pankkialustan, joka kykenee liikuttamaan asiakkaidensa rahaliikennettä yhden API:n (ohjelmointirajapinta) avulla. Kaupan avulla Visa lisäsi ulottuvuuttaan Euroopassa miljoonien uusien kuluttajien keskuuteen, sekä vahvisti verkostonsa teknologisen kehityksen tasoa.

Kun tarkastellaan Visaa yhtiönä kalansilmä -perspektiivistä, ovat heidän lukuisat yritysostot, kumppanuussuhteiden ymmärtäminen sekä sijoitukset teknologiaan olleet avainasemassa heidän stabiilille pitkän aikavälin kasvulleen.

 

Alan trendit – “Cash is King? No more!”

On huomionarvoista, että juuri nyt maailmalla vallitsee samanaikaisesti useampi trendi, joka laittaa Visan norsunluutornin isot päättäjät hymyilemään. Ensinnäkin kiihtyvä trendi käteisestä poispäin siirtymiselle luonnollisesti sopii Visalle mainiosti. Huomattavaa lisäpotkua trendille antoi myös koronakriisi. Karanteenit muuttivat hetkellisesti kivijalkaliikkeiden statuksen. Kenties pysyvämmin ne kuitenkin vaikuttivat eritoten varttuneemman ikäryhmän suhtautumisen verkkokauppoihin, sekä digitaaliseen maksamiseen. Niiden helppokäyttöisyyden todettiin tuovan konkreettisia etuja. Lisää helppoutta ihmisten maksamiseen tuo jatkuvasti myös Apple Payn ja lähimaksun kaltaiset ratkaisut. Viimeistään kun millenniaalit sekä Z-sukupolvi (1996 vuoden jälkeen syntyneet) tekevät sisääntulon suurimpaan kuluttajaryhmään, tulee myös käteisen käyttö vähentymään maailmassa merkittävällä tavalla.

Muista nykytrendeistä jo mainitut verkkokauppatoiminnan vahvistuminen, sekä maksuvolyymien moninkertaistuminen ovat luonnollisesti Visan liiketoiminnan kannalta erittäin tärkeitä havaintoja. Lisäksi, vaikka hurjalta kuulostaa, digitaalisten petosyritysten trendinomainen kasvu satanee pitkässä juoksussa enemmänkin Visan laariin, kuin sieltä poispäin. Valitettavan kuumasta teemasta, eritoten Finanssipalveluiden sisällä, voidaan silti puhua. Ainoastaan 2021 alkupuolen aikana petosyritysten määrä kasvoi Briteissä liki 800%, USA:n puolella vastaava luku oli reilut 100% (lähde). Lopulta Visan massiiviset kehitystoimet petostoimintaa vastaan tulevat onnistuessaan kuitenkin rakentamaan Visan perustuksia entistäkin vahvemmiksi alan toimijoiden keskuudessa. Toki lyhyellä aikavälillä kyberturvallisuuden kehitystoimet voivat alentaa myös Visan marginaaleja.

 

Kilpailuedut – datakeskeisyys ja innovatiivisuus kunniaan

Alansa johtavana yhtiönä Visaa omaa, luonnollisestikin, kilpailuetuja. Tämä on suotavaa, sillä myös kilpailua löytyy. Rakkaimpana haastajana kaikille tuttu Mastercard, jonka lisäksi jollain tasolla mainittavia haastajia ovat myös American Express ja Discover – sekä juuri Visaan HCP Focus -salkun sisällä vaihtamamme yhtiö, PayPal. Todellisuudessa kilpailu on kuitenkin aika lailla kahden kauppaa. Visa ja Mastercard hallitsevat melko suvereenisti peliä globaalisti avoimen verkostonsa, bränditunnettavuutensa sekä erityisen toimivan maksuprosessoinnin johdosta. Kun puhutaan volyymeista ovat ne Visalla maksuliikenteen osalta silti vielä lähes kaksi kertaa suuremmat kuin Mastercardilla. Perspektiiviin laittaen Mastercardin volyymit ovat yli 4 kertaa suuremmat kuin Amexilla. Myös kortteja Visalla ja Mastercardilla löytyy monikymmenkertainen määrä muihin kilpailijoihinsa nähden. Kun pöytään lisätään vielä korttien vinguttamisesta kertyvät insentiivit, tekee se käteisestä joka päivä yhä vähemmän houkuttelevan maksutavan kuluttajille.

Alaa hallitsevana toimijana Visalla on mahdollisuus hyödyntää verkostonsa skaalaetuja ylläpitämään korkeampia marginaaleja kuin kilpailijansa. Kyseiset verkostovaikutukset luovat siis Visalle edun, jonka avulla he pystyvät minimoimaan myös ostajien neuvotteluvoiman. Yhtiön kyvykkyys innovoida ja teknologiset valmiudet, esimerkiksi juuri turvallisuuden osalta kykenevät koukuttamaan ostajan, ja täten oikeuttamaan hintakilpailussa etulyöntiaseman Visalle. The winner takes all the customers?

Teknologian tarjoajana omien ohjelmistojen kehitys on Visalle tärkeä osa koneistoa. Kehitystyön avulla Visa pyrkii jatkuvasti sekä luomaan uusia kilpailuetuja, että säilyttämään olemassa olevia. Kyseinen toiminta on äärimmäisen tärkeää, sillä maailma muovautuu juuri nyt vauhdikkaammin kuin koskaan. Esimerkiksi kryptovaluuttojen sisääntulo markkinoille on tuonut oman lusikkansa hämmentämään soppaa. Myös FinTech -yhtiöt luovat vuosien saatossa varmasti lisääntyvää kilpailun riskiä. Todennäköisemmin tämänkaltaiset yhtiöt omaisivat kuitenkin enemmän veljellisen symbioosin Visan kanssa, kuin kilpailullisen suhteen. Jo konkreettisena näyttönä, Visa on tehnyt menestyksekkäästi yhteistyötä mm. Klarnan kanssa aina vuodesta 2017 asti ja 2020-luvulla Visan teknologia on sulautunut myös osaksi osta nyt, maksa myöhemmin -markkinoita, josta on jo todentaa realisoitunutta lisäarvoa yhtiön liiketoiminnalle. Toisena Visan symbioosimaisena työnäytteenä voidaan nostaa esiin yhteistyö Crypto.com -alustayhtiön kanssa; heidän luottokorttejaan komistaa Visan logo. Jo noin 65 kryptoalusta-toimijan kumppanina Visan innovatiivinen johto on ottanut alusta asti sekä vahvan näkemyksen, että tietoisen riskin kryptovaluuttojen kanssa. Riskin transformointi kohti potentiaalinsa realisoitumista loisi onnistuessaan jälleen uuden hyvin vankan kilpailuedun Visalle.

 

Riskit – vakiopalanen osana yritystoimintaa

Riskejä ei edes Visan kaltainen yhtiö pysty liiketoiminnastaan eliminoimaan. Heitä koskettavat samat mahdolliset uhat kuin esimerkiksi monia teknologiajättejä. Suurin uhkakuva Visan heikentyvälle asemalle on regulaatio ja sen arvaamattomuus. Markkinoita säätelevän regulaation voima on viime vuosina todistettu. Jatkuvasti muuttuva kilpailulainsäädäntö voi potentiaalisesti vahingoittaa Visan liiketoimintaa.

Myös brändin haavoittuvuus on konkreettinen riski Visan liiketoiminnalle. Tahroja on monesti vaikea poistaa kokonaan ja negatiiviset mielikuvat pinttyvät kuluttajien mieliin pitkäksi toviksi. Brändin ylläpito onkin Visalle alan suurimpana toimijana elintärkeää, vielä kun tiedetään Mastercardin väijyvän kulman takana mahdollisia harha-askelia.

Kolmas mainittava riski, joskin kaksiteräinen sellainen, on lisääntyvä kilpailu FinTech -sektorilla. Mm. Square ja Stripe ovat haastajia Visalle. Toisaalta voisimme yhtä hyvin todistaa skenaariota, jossa yhteistyö kukkisi näiden innovoivien yhtiöiden välillä. Visa maksujen prosessoijana, ja FinTech -toimijat kuten Square taasen rahaliikenteen transaktioiden mahdollistaja.

Tosiasia on, että riskitekijät ovat yksi vakiopalanen yritysmaailman syy-seuraus -suhteiden monimutkaisessa verkostossa. Mikäli tietoturva pettää, kärsii brändi. Jos brändi kärsii, on Mastercard varmasti apajilla. Taasen, jos Mastercard valtaisi markkinaa, kärsisi Visan neuvotteluvoima. Tämä kehä on lähes ikuinen ja skenaarioita sen sisällä lukematon määrä. Loppupeleissä omistajan on hyvä muistaa, että kyseinen kehä pyörii samalla tavalla yhtiön kannalta myös positiiviseen suuntaan.

Panu Satama
HCP Focus -rahaston analyytikko

PS: Vielä ehdit tekemään merkinnän HCP:n rahastoihin. Olemme perjantaihin asti auki sijoituksille. Seuraava mahdollisuus koittaa sitten joulukuussa.

Varaa virtuaalitapaaminen Tee rahastomerkintä