HCP Quant 4/2022 -1.19% | Momentum ja arvo-osakkeet

Huhtikuu oli laskuvoittoinen osakemarkkinoilla ympäri maailman. HCP Quant tuotti kuukauden aikana -1.19% ja vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return euroissa -0.99%. Yhdysvaltalaisten isojen yhtiöiden kehitystä mittaava S&P 500 Total Return indeksi tuli alas -4.20% edestä. Euroopan vastaava S&P Europe 350 Total Return niiasi puolestaan -0.45%.


Momentum on yksi osakemarkkinoiden tuottoa selittävä tekijä. Samasta syystä momentum on myös löytänyt erilaisiin akateemisiin malleihin. 90-luvulla kehitetty Fama-French kolmifaktorimalli lisäsi osakkeiden tuottoa selittävinä tekijöinä yhtiökoon ja arvostuksen CAPM-malliin. Noin viisi vuotta Fama-French kolmifaktorin julkaisun jälkeen Carhart laajensi mallia momentumilla. Vuonna 2014 Fama ja French julkaisivat viisifaktorimallin, joka täydensi aiempaa kolmifaktorimallia ottamalla huomioon yhtiön kannattavuuden ja investoinnit. Fama-Frenchin viisifaktorimallia käytetään taasen monesti yhdessä kuudennen faktorin eli momentumin kanssa.

Momentum tarkoittaa ilmiötä, jossa nouseva osakekurssi todennäköisesti nousee lisää kuin laskee. Vastaavasti myös, että laskeva osakekurssi jatkaa laskuaan kuin kääntyy nousuun. Momentumia voidaan mitata erilaisilla aikajänteillä, kuten vaikkapa vuosi tai puoli vuotta. Esimerkiksi vuoden momentumia mitattaessa, mitä kovemmin osakekurssi on yhden vuoden aikana noussut, sitä korkeampi on sen yhden vuoden positiivinen momentum.

Momentum on käyttökelpoisempi nousevien markkinoiden aikana kuin laskumarkkinoiden, sillä nousuja on useammin kuin laskuja. Tämä johtuu siitä, että nousumarkkinat ovat yleensä kestoltaan pidempiä kuin laskumarkkinat.

Koska mikään ei nouse ikuisesti (varsinkin paraboliset nousut tuppaavat päättymään ikävästi), on momentumilla taipumus myös ns. palautua takaisin kohti keskiarvoa (mean reversion). Toisin sanoen, vaikka korkean momentumin omaavilla osakkeilla on lyhyellä aikajänteellä suurempi todennäisyys jatkaa nousua, on pidemmällä aikajänteellä todennäköisyys toisin päin. Momentum niin sanotusti katkeaa ja osakkeen nousukiito päättyy, kun osakekurssi hakeutuu alaspäin kohti sen historiallisempaa keskimääräistä kehityskäyrää. Monesti kyse on niinkin yksinkertaisesta asiasta, että yhtiön kurssikehitys on päässyt irtautumaan sen fundamenttien kehityksestä. Joko fundamenttien on otettava kiinni kurssikehitys tai osakekurssin pudottava vastaamaan fundamentteja. Yleensä näistä tapahtuu jälkimmäinen, koska markkinoilla on taipumusta liialliseen optimismiin erityisesti nousumarkkinoiden aikana.

Momentumia on tutkittu runsaasti ja jokainen löytää helposti hakukoneella ilmiöstä läjäpäin papereita. Perus strategia on ostaa korkean momentumin omaavia arvopapereita, pitää niitä ja vaihtaa sen jälkeen toisiin korkean momentumin arvopapereihin. Long/short strategiassa myydään lisäksi lyhyeksi negatiivisen momentumin arvopapereita. Yleensä mitä keskitetymmin ja mitä terävämmän momentumin osakkeisiin strategia nojaa, sitä lyhyempää pitoaikaa kannattaa tutkimustulosten valossa käyttää.

Momentumia on tutkittu myös jonkin verran arvosijoittamisen yhteydessä. HCP Quant hyödyntää momentumia osana sen sijoitusstrategiaa. Perusajatus tällaisessa kvantitatiivisessa arvosijoitusstrategiassa on välttää niin kutsuttuja arvoansoja. Arvoansasta on kyse osakkeesta, joka on edullisesti arvostettu, mutta jonka osakekurssi vain jatkaa laskuaan. Kyse voi olla siitä, että yhtiö on hyvästä syystä arvostettu alas esimerkiksi sellaisista ongelmista johtuen, jotka eivät ole ratkaistavissa. Luonnollisesti sijoittajana tämän tyyppisiä yhtiöitä haluaa välttää.

Kun momentumin yhdistää arvosijoittamiseen tulee tehdyksi sijoituksia sellaisiin edullisesti hinnoiteltuihin yhtiöihin, joiden osakekurssi on nousussa. Silloin ei tule koskaan ostaneeksi kurssin pohjalla alimpaan mahdolliseen hintaan, mutta vastapainona saa pienemmän riskin siitä, että salkkuun ajautuisi arvoansa. Useasti, kun kysessä on hyvän momentumin omaava arvoyhtiö, on yhtiössä aktivoitunut jokin katalyytti, joka on saanut aikaan kurssimuutoksen. Kun arvostus on yhä alhainen, on yhtiön kurssinousu tällöin terveellä pohjalla.

Tutkimusten mukaan arvo- ja momentumsijoittaminen korreloivat keskenään negatiivisesti niin omaisuuslajin sisällä, kuin muiden omaisuuslajien välillä. Selvällä suomen kielellä tämä tarkoittaa osakesijoittajalle sitä, että arvoyhtiöiden tuottaessa hyvin puhdas momentum sijoittaminen ei tuppaa toimia ja momentum sijoittamisen toimiessa arvoyhtiöt eivät oikein toimi. Tuleeko kenellekään mieleen vaikkapa muutamat viime vuodet? Hyvin tuottaneet osakkeet (=korkea momentum) jatkoivat menemistä ylöspäin ja arvosijoittaminen ei toiminut. Nyt osat ovat vaihtuneet.

Momentum ja arvosijoittamisen hyödyntämisen voi jakaa kahteen eri lähestymistapaan. Ensimmäisessä salkkuun valitaan erikseen arvo-osakkeita ja erikseen korkean momentumin osakkeita. Salkku koostuu silloin toisistaan hyvin erinäköisistä yhtiöistä. Negatiivinen korrelaatio näiden välillä tuo kuiten hajautushyödyn ja strategian on todettu olevan toimiva, koska yhtiöiden tuotot tasapainottavat toisiaan.

HCP Quantin tapauksessa jo pelkästään salkun tunnuslukuihin katsomalla on selvää, ettei salkkua ole jaettu tällä tavoin kahtia. Toinen lähestymistapa onkin hyödyntää momentumia arvo-osakkeisiin, kuten arvoansa esimerkin yhteydessä kerroin.

Molemmissa lähestymistavoissa on päädytty parempiin riskikorjattuihin tuottoihin ja siten korkeampaan Sharpen lukuun (mm. Asness, Moskowitz & Pedersen 2013 ja Haghani & Dewey 2016).

Momentumin hyödyntämistä arvosijoittamisessa on katsottu parantavan puhdasta arvosijoitusstrategiaa ja siksi se on ollut osa HCP Quantin strategiaa alusta alkaen. Riskikorjattu tuotto on parempi ja tämä johtuu näkemykseni mukaan siitä, että sijoitustavat korreloivat keskenään negatiivisesti ja toisaalta myös siitä, että momentumia käytettäessä arvo-osakkeisiin arvoansoja tippuu pois, jolloin riski alenee ja tuotto paranee. Toisaalta momentumin tehokas hyödyntäminen sijoitustoiminnassa vaatii sen keskiarvoon palautuvan luonteensa johdosta tavanomaista korkeampaa kiertonopeutta. Tästä johtuen HCP Quantin salkun kiertonopeus onkin tavanomaista arvo-osakerahastoa suurempi.

Terveisin,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

When stock prices are rising, it’s called “momentum investing”;
when they are falling, it’s called “panic”

Paul Krugman

HCP Bricks webinaarin jälkitallenne

Jäikö HCP Bricksin webinaari väliin? Ei hätää, tilaisuuden editoitu jälkitallenne on nyt katsottavissa. Puhujina HCP Bricks salkunhoitajat Mattias Lindfors, Christoffer Sundberg & Timo Vertala.

Videon kesto on 52 minuuttia sisältäen yleisön kysymykset.

00:00 – Intro
4:45 – HCP Bricks, mistä on kyse?
7:42 – Aktiivinen strategia
13:21 – Kiinteistörahaston toimintaperiaatteet
15:15 – Kiinteistösijoittamisen riskiprofiilit
18:35 – Kiinteistöjen käyttötarkoitukset
19:59 – Tuotoista
24:15 – Miten inflaatio on huomioitu?
25:26 – Cobbleyardin strategiset onnistumiset
33:07 – Nettovuokran kehitys
39:08 – Alivuokrattu kohde
42:01 – Kestävä kehitys
45:37 – Ensimmäinen kohde
46:39 – Minkälaisella aikavälillä on odotettavissa tuottoa?
47:11 – Ketkä urakoivat kohteissa?
48:00 – Koron nousun riski?
49:18 – Ruotsin allokaatio

 

Rahan painamisesta tuli inflaatio

Hendrik Gerritsz Pot: Flora's crazy wagon - The Tulip Mania. The goddess of flowers is riding along with three drinking and money weighing men and two women on a car.

Ainakin nyt se näkyy

Määrällistä elvyttämistä ja nollakorkoja ehdittiin harjoittaa vuosikymmen ennen kuin se pullahti näkyväksi inflaatioksi. Tämä rahan painamisen mantra tuntui jo tuon kuvan vankkurin houreiselta matkalta.

Missä kaikkialla tämä tulee vaikuttamaan talousympäristössämme? Vastaus on että varmaan aikalailla kaikkialla. Viisainta mitä näin jonkun teemasta tämän vuosikymmenen aikana sanovan oli että:

”mikäli ihmiskunta voisi aivan ponnistelematta ja vaivaa näkemättä vaurastua ihan painamalla rahaa, niin luulisi ihmiskunnan keksineen sen jo edeltäneenä 4000 vuoden aikana”

Keep it simple, stupid (KISS)

Osakkeiden osalta markkina on nyt päättänyt ottaa omakseen yksinkertaisesti ajatuksen että osake jonka kahdentoista kuukauden P/E luku on viisi onkin juuri (kääntäen) se 20% vuodessa tuottava sijoituskohde jota halutaan (P/E 5 on 5/1 jolloin E/P on 1/5 = 20%. Kutsutaan myös nimellä earnings yield).

Aikana ”Ei ole mitään vaihtoehtoja” (TINA) kun korko oli niin alhainen ettei turvallisesti niillä voi tuottaa voittoa, käytiin hakemassa tuottoa kauempaa ja kauempaa vain palataksemme siihen yksinkertaiseen ajatukseen että osakkeen pitää olla halpa.

Multistrategiarahaston HCP Black allokaatio

Vuoden 2022 voitto +5.85% (22.4.2022) on aikaansaatu sijoituskohteilla jotka hyötyvät tästä epäuskosta rahan voimaan säilyttää ostovoimansa. Osakkeitakin on ja myös niitä kaikkein korkeinta tuottoa tavoittelevia ja korkeariskisimpiä kasvuosakkeita HCP Focus sijoituksen muodossa.

Kaksinkertainen määrä on kuitenkin näitä KISS -osakkeita joita markkina nyt haluaa, joissa HCP Quant rahaston salkun 27 yhtiötä ovat tuon P/E 5 mukaisesti tikittämässä omistajilleen 20% osuutta vuoden voitosta tälläkin hetkellä.

Multistrategiarahaston HCP Black allokaatiohistoria 31.3.2022

HCP Quant 3/2022 +1.91% | Deglobalisaatio

Maaliskuussa markkinoilla nähtiin rauhoittumista edelliseen kuukauteen verrattuna. Ukrainan sodasta johtuen sijoittajat tuntuvat laskevan Eurooppaan korkeampaa maariskiä. S&P Europe 350 Total Return nousi maaliskuussa +0.42%. HCP Quant puolestaan +1.91% ja vertailuindeksi ACWI SMID Value Total Return euroissa +3.27%. Yhdysvallat tuntuu toimivan nyt jonkinlaisena turvasatamana. Kooltaan isojen yhdysvaltalaisyhtiöiden kehitystä mittaava S&P 500 Total Return kohosi euroissa +6.14%.


Yksi asia, jota huomaan viime aikoina pyörittelevän päässäni on deglobalisaatio. Ennen koronaviruspandemian puhkeamista elimme selvästi globalisoituvassa maailmassa. Tuotantoa siirrettiin sinne, missä sitä voitiin tehdä kustannustehokkaiten. Tämä oli yleinen vallitseva trendi.

Pandemian myötä saimme tutustua erilaisiin tuotannon shokkeihin. Tuotantoketjut itsessään olivat globalisaation myötä pidentyneet. Yksi yskäisy siellä aiheutti erilaisia ongelmia pitkin matkaa, kun ketjut olivat aiempaa monimutkaisempia.

Tässä vaiheessa osa yhtiöistä ryhtyi siirtämään tuotantoa takaisin lähemmäs markkinoita. Oli jo nähtävissä jonkinlaista globalisaation hidastumista.

Ennen kuin pandemiasta seilattiin läpi aloitti Venäjä sodan Ukrainassa. Sota on johtanut Venäjän lähes täydelliseen eristämiseen. Oma huolensa on myös Kiina, joka on kallellaan Venäjän suuntaan. Kiinasta on jo entuudestaan samankaltaisia kokemuksia kuin Venäjästä, jossa yhtäkkisellä päätöksellä voidaan muuttaa koko sijoitusympäristö. Kiina on toiminut maailman halpatuotantomaana ja sen veljeily Venäjän kanssa voi johtaa tilanteeseen, jossa toiminnoista maassa tulee radioaktiivisia. Kun sopimuksiin ja sanaan ei voi luottaa, ei sijoittajalla ole oikein mitään.

Näillä kaikilla on omat heijannaisvaikutuksensa. Inflaatio on jo ryöpsähtänyt. Voisiko sota ja sen seuraukset olla laukaisin deglobalisaatiolle isommassa mittakaavassa? Tuotannon palauttaminen takaisin juurilleen tulee kustantamaan enemmän, mutta nykytilanteessa ihmiset ovat valmiita maksamaan kovempaa hintaa ja tyytymään alempaan elintasoon. Mikäli tämä ajatus on oikein, niin korkea inflaatio ei ole katoamassa vielä pitkään aikaan.

Yhdysvaltalaisten osakkeiden kehitys 70-luvun korkean inflaation aikana jaoteltuna P/E-luvulla kvintiileittäin. Lähde: Jeff Weniger

Yhdysvalloissa inflaatio oli edellisen kerran isolla laukalla 70-luvulla. Vanhan sanonnan mukaan historia ei toista itseään, mutta monesti se rimmaa (”history doesn’t repeat itself, but it often rhymes”). Tilanne ei ole tänään sama kuin 70-luvulla, mutta tuolloin esimerkiksi alhaisen P/E-luvun yhtiöt pärjäsivät selvästi korkean P/E-luvun yhtiöitä paremmin.

Terveisin,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

Psst… HCP Bricks on auki ensimerkinnöille huhtikuun. Järjestämme sijoittajatilaisuuden 21.4. klo 18-19 Helsingin Leipätehtaalla. Voit ilmoittautua tilaisuuten paikan päälle tai webinaariin tästä linkistä.

 

”Hope for the best and prepare for the worst”

Kutsu HCP Bricks tilaisuuteen 21.4.2022

Tervetuloa HCP Bricksin infotilaisuuteen!

Alla olevasta linkistä pääset ilmoittautumaan tapahtumaan. Voit valita osallistutko tapahtumaan paikanpäällä vai virtuaalisesti vaikkapa kotisohvalta käsin. Tilaisuus pidetään torstaina 21.4. kello 18-19 Helsingin Leipätehtaalla, Kaikukatu 4. Leipätehdas on yksi HCP Bricksin sijoitusstrategian mukaisista kohteista, jonka Cobbleyard Real Estate on myynyt viime vuonna kiinteistön kehittämisen jälkeen. HCP Bricks tulee tekemään vastaavaa kiinteistöjen kehittämistä Cobbleyard Real Estaten kanssa.

Paikkoja tilaisuuteen Leipätehtaalla on rajoitetusti (80 kpl), joten ilmoittauduthan hyvissä ajoin.

Linkki webinaariin lähetetään tuntia ennen lähetyksen alkua antaamasi sähköpostiin.

Siirry ilmoittautumiseen

HCP Quant 2/2022 +2.17% | Sota

Helmikuu oli todennäköisesti urani vaikein, kun Venäjä aloitti odotusten vastaisesti täysimittaisen sodan Ukrainassa. HCP Quant seilasi kuukaudesta läpi kuitenkin vahvana nousten +2.17%. Vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return nousi myös aavistuksen, +0.12% euroissa. Yhdysvaltojen S&P 500 Total Return indeksi laski euroissa -2.86% ja sotaa lähempänä oleva Euroopan S&P Europe 350 Total Return -3.02%.


Kaikkien huulilla on tällä hetkellä vain ja ainoastaan yksi asia: Ukrainan sota. Sota itsessään on suuri humanitaarinen katastrofi. Sodan inhimillisestä puolesta saa parempaa ja ajankohtaisempaa tietoa muista lähteistä. Keskityn tässä kirjoituksessa sodan taloudellisiin vaikutuksiin ja siihen, mitä se mahdollisesti sijoittajille tarkoittaa.

Perinteisesti sodan aikana tulee kaikesta pulaa, mikä kasvattaa inflaatiota. Nyt olemme tilanteessa, jossa inflaatio oli jo valmiiksi päässyt ryöpsähtämään ennakoitua korkeammaksi. Ei siis hyvältä näytä. Inflaatio tulee kasvamaan lisää. Venäjää vastaan asetetut talouspakotteet sattuvat myös länsimaihin ja niiden yrityksiin, kun liiketoimintaa ei voida maassa harjoittaa. Pahimmassa tapauksessa yritysten Venäjällä olevat tehtaat voidaan jopa sosialisoida. Taloudellinen epävarmuus nousee siten korkealle, mikä ei kannusta yrityksiä investoimaan ja osa joutuu ongelmiin suoraan tai epäsuoraan pakotteista johtuen. Se tulee puolestaan johtamaan korkeampaan työttömyyteen. Keskuspankit eivät taasen voi jatkaa aiemmin ilmoitetulla haukkamaisella linjalla koronnostojen osalta, kun talous tepastelee jälleen heikoilla jäillä. Stagflaation riski on ilmeinen. Lääkkeeksi tunnutaan tarjottavan vanhaa tuttua eli setelielvytystä ja velkaa. Esimerkiksi Euroopan unioni suunnittelee ottavansa massiivisesti velkaa uusiin energia- ja puolustushankkeisiin. Tämä nuijittaisiin mahdollisesti läpi jo tällä viikolla.

Olen kovasti pohtinut uutta maailmantilannetta ja millaisia vaikutuksia sillä mahdollisesti on alkaneeseen rotaatioon kasvuyhtiöistä arvoyhtiöihin. Aluksi ajattelin, että korkojen pysyminen alhaalla voisi edesauttaa kasvuyhtiöiden uutta revanssia, mutta nyt kun on käymässä selvemmäksi että inflaatio jää korkealle pidemmäksi aikaa ja työttömyys lisääntyy, niin kuvio tulee mielestäni ruokkimaan arvoyhtiöitä entisestään.

Kyllä se on niin, että jos puoliso joutuu työttömäksi, asunnon energiakulut moninkertaistuvat ja kaikki muukin kallistuu, niin ns. löysää rahaa ei ihmisillä ole kuten aiemmin. Silloin karsitaan ei niin välttämättömistä hyödykkeistä. Netflixin kuukausitilaus katkeaa nopeasti, jos sen vaihtoehtona on saada perunaa nälkäisen perheen pöytään.

Useat arvoyhtiöt ovat tuotantoketjun alkupäässä. Ne voivat olla kaivosyhtiöitä, toimia maatalouden parissa, valmistaa niitä välttämättömiä hyödykkeitä, joita sijoittajat ovat ylenkatsoneet yli vuosikymmenen. Venäjä tuottaa paljon raaka-aineita ja energiaa. Ukraina puolestaan paljon viljaa ja maan läpi virtaa runsaasti energiaa Eurooppaan. Energian ja raaka-aineiden kysyntä ei sodan myötä katoa minnekään. Mutta nyt niistä tulee pulaa. Kysyntää on, tarjontaa vähemmän. Tässä vahvimmilla ovat yhtiöt, jotka pystyvät siirtämään kustannukset eteenpäin toisten maksettaviksi. Kaivosyhtiön kohdalla kohonnut maailmanmarkkinahinta ropisee alimmalle riville. Kaivos on yhtiölle tuottavampi kuin koskaan.

Kaiken kaikkiaan sota on kaiken kauheudensa lisäksi myrkkyä yleisesti taloudelle. Mitä pidempään sota jatkuu, sitä enemmän maailmantalous kärsii. Kun maailmalla tapahtuu historiallisia hetkiä, ovat ne myös aina mahdollisuuksia. Päivissä tapahtuu sellaisia muutoksia, mitkä muutoin olisivat ottaneet aikaa vuosikymmeniä. Putin on saanut Euroopan yhdistymään ja tehnyt Natosta vahvemman kuin koskaan. Hän on saanut jopa Saksan tekemään täyskäännöksen ydinvoiman suhteen. Nyt tehdyillä päätöksillä on vaikutuksia, jotka kantavat pitkään tulevaisuuteen. Näissä sijoittajan kannattaa olla korvat höröllä. Millaiseen suuntaan maailma muuttuu nyt?

Paluuta siihen millainen maailma oli vielä kuukausi sitten ei ole. Se millainen vaikutus tällä on koko maailmantalouteen riippuu siitä miten tilanne kehittyy. Tässä neljä mahdollista skenaariota lueteltuna parhaimmasta vaihtoehdosta huonoimpaan talouden kannalta.

  1. Vallankaappaus Venäjällä. Putin syrjäytetään ja uusi johtaja vetää joukot pois Ukrainasta. Tämä mahdollistaisi nopeimmin taloudellisten suhteiden jälleenrakentamisen Venäjän kanssa.
  2. Rauha. Sopimus, jossa sekä Putin, että Zelenskyi pystyisivät näyttäytymään kansoilleen voittajina. Ukraina säilyisi itsenäisenä, mutta todennäköisesti pysyvästi liittoutumattomana maana. Aikaa myöten Venäjän talouspakotteista voitaisiin luopua, mutta se ottaisi aikaa.
  3. Ukrainan voitto sodassa. Tämä olisi Putinille hyvin häpeällistä. Moni talouspakotteista Venäjää kohtaan jäisi voimaan ja maa eristyksiin. Venäläisillä on kokemusta kärsimyksen sietämisestä historiassa pitkiäkin aikoja, joten huono tilanne taloussuhteiden osalta voisi jatkua pahimmillaan vuosikymmeniä. Parhaimmillaan tilanne voisi myöhemmin johtaa ensimmäiseen kohtaan eli vallanvaihtoon ja sitä kautta taloussiteiden uuteen tervehtymiseen.
  4. Venäjän voitto sodassa. Kaikki talouspakotteet jäisivät voimaan pitkäksi aikaa ja Venäjä eristyksiin. Mitä helpompi voitto, sitä todennäköisempää että Putin alkaisi eskaloimaan tilannetta muihin maihin. Sota voisi laajentua, mikä vetäisi muita maita sotaan mukaan ja vahingoittaisi maailmantaloutta vielä lisää.

Kaikkien kannalta on parempi mitä nopeammin sodalle tulee loppu.


Perinteisesti tuottavimmat sijoitukset tulee tehtyä epävarmuuden ollessa korkeimmillaan. Vanhan sanonnan mukaan sijoittajan tulisi ostaa veren virratessa kaduilla. Kuulostaa makaaberilta, mutta on ikävä kyllä nyt Euroopassa arkipäivää. Rohkeimmille osakkeet voivat tarjota mahdollisuuksia. HCP Quant arvo-osakerahasto on tuottanut alkuvuoden erinomaisesti tilanne huomioiden. Niille, joille nykyinen maailmantilanne tuntuu liian happamalta on HCP Black hyvä vaihtoehto. Eikä kannata unohtaa HCP Bricks kiinteistörahastoa. Kiinteistöt ovat hyvä suoja korkean inflaation aikana.

Seuraava merkintäpäivä on käsillä. Tee rahastosijoitus sähköisesti klikkaamalla allaolevaa nappia.

Pikaista sodan päättymistä toivoo,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

Varaa virtuaalitapaaminen Tee rahastomerkintä
”There are decades where nothing happens;
and there are weeks where decades happen”
Vladimir Ilyich Lenin

HCP sulkee pois sijoitukset Venäjälle

Ukrainan tilanteesta johtuen Helsinki Capital Partners (HCP) on päättänyt sulkea pois kaikki osakesijoitukset Venäjälle ja venäläisiin yhtiöihin. HCP ei tule tekemään sijoituksia venäläisiin osakkeisiin HCP:n hallinnoimissa rahastoissa eikä omaisuudenhoitopalvelussa. HCP:n rahastoissa tai omaisuudenhoitopalvelussa ei ole tällä hetkellä venäläisiä osakkeita. Päätöksen myötä niitä ei tule jatkossakaan.

 

Ilmapatjoista maailman suurimmaksi majoittajaksi

HCP Focus rahastosta myytiin kaikki kiinalaiset osakkeet pois vuoden 2021 viimeisellä vuosineljänneksellä. Niiden tilalle rahastoon tuli kaksi uutta yhtiötä. Kerroimme edellisessä sijoittajakirjeessä ensimmäisestä poiminnasta, joka oli Spotify. Nyt esittelemme viimeisen näistä uusista valinnoista.

 

Nykyajan tehokkaimmissa liiketoimintamalleissa ei omisteta ”mitään”

Mikä yhdistää useita nykypäivän isoimpia toimijoita? Maailman suurimmat taksipalvelut (Uber, Bolt jne.) eivät omista omia autoja, ravintolaruokaa tarjoavat palvelut (Wolt, DoorDash, Delivery Hero jne.) yhtäkään ravintolaa, eikä maailman suurin majoittaja Airbnb yhtäkään vuokrattavaa huonetta.

Kevyt rakenne on samalla mahdollistanut näiden toimijoiden nopean kasvun, kun pääomaa ei tarvitse sitouttaa kalliisiin välineisiin. Kaikki ovat myös nykyaikaisia alustayhtiöitä, joille on luonteenomaista voimakkaat verkostovaikutukset. Verkostovaikutusten avulla yhtiön on mahdollista saavuttaa omalla markkinallaan monopolimainen asema, jota on haastava heiluttaa. Kestävän kilpailuedun voi saavuttaa myös muilla tavoin, eikä alustayhtiönä toimiminen ole sinänsä itseisarvo, joka takaisi aseman ruokaketjun yläpäässä.

Kiinnostuimme Airbnb:stä jo vuonna 2020, kun tieto sen listautumisesta tuli julki. Yhtiö täytti hyvin HCP Focus-rahaston sijoituskriteereitä ja tuntui istuvan kuin nenä päähän sen strategian osalta. Airbnb on alansa markkinajohtaja, hyötyy digitalisaation ja matkailun megatrendeistä, omaa alustayhtiönä vahvat verkostovaikutukset, ei ole sijoitusstrategian kiellettyjen toimialojen listalla (aseteollisuus, uhkapelaaminen jne.) muutamia mainitakseni. Teimme yhtiöstä sisäisen analyysin jo silloin. Emme kuitenkaan sijoittaneet yhtiöön, vaan siirsimme sen erilliselle listalle, jossa pidämme yllä potentiaalisia ehdokkaita rahastoon. Miksi? Mikä muuttui?

Ennen sitä, tutustutaan yhtiöön hieman tarkemmin.

 

Ilmapatjoista kasvoi maailman suurin majoittaja

Kaikki alkoi vuonna 2007, kun huonetoverit Joe Gebbia ja Brian Chesky olivat vuokranmaksun kanssa ongelmissa. Kaupunkiin oli tulossa iso konferenssi, joka täytti alueen hotelleja. Niinpä Gebbia sai ajatuksen tarjota heidän olohuoneesta majapaikkaa ilmapatjalla ja aamupalalla.

Tästä kaikki alkoi. Lähde: Bill Gross

Pian AirBedandBreakfast.com oli pystyssä. Gebbia ja Chesky ostivat kolme ilmapatjaa asuntoon ja saivat jokaiselta majoittuneelta 80 dollaria. He ymmärsivät olevansa jonkin isomman äärellä ja ottivat liikeideaan mukaan heidän entisen huonetoverin Nathan Blecharczyk:n. AirBed & Breakfast oli syntynyt.

Lukuisten epäonnistuneiden sijoittajatapaamisten jälkeen kolmikko sai kutsun Y Combinator start-up kiihdyttämöön vastineeksi osuudesta yhtiöstä. Kiihdyttämössä liiketoimintamalli muokkaantui ja sivusto kehittyi. Alkuvuonna 2009 sivustolla oli jo 10.000 käyttäjää ja 2.500 kohdetta. Sivusto lyhensi nimensä Airbnb.com:ksi, sillä tarjonta oli laajentunut ilmapatjoista erilaisiin majoitusvaihtoehtoihin kattaen niin jaetut huoneet kuin kokonaisen asunnon.

Varsinaisen kasvuruiskeen yhtiö sai keväällä 2009, kun Sequoia Capital antoi yhtiölle noin puolen miljoonan euron suuruisen rahoituksen. Sitä seurasi seuraavana vuonna 7.2 miljoonan dollarin A-rahoituskierros. Sivustolla oli nyt 700.000 rekisteröityä yöpymistä, joista 80% oli tehty edellisen puolen vuoden aikana. Airbnb:n liiketoiminta sai siipiensä alle ilmaa ja lähti lentoon.

Loppu on historiaa. Airbnb ryhtyi laajentamaan toimintaa voimakkaasti. Loppuvuonna 2011 Airbnb avasi ensimmäisen toimiston Yhdysvaltojen ulkopuolelle, Lontooseen. Kovan kysynnän seurauksena seuraavana vuonna yhtiö avasi useita konttoreita eri puolille maailmaa. Käyttäjämäärät ja alustalla olevien majoitusvaihtoehtojen määrät kasvoivat kuin pullataikina. 2013 meni rikki 9 miljoonan yöpyjän määrä. Yhtiö arvostettiin 10 miljardin dollarin arvoiseksi 2014. Nyt arvo on jo yli 100 miljardia dollaria ja alustalla on yli 4 miljoonaa majoittajaa.

 

Airbnb:n liiketoimintamalli

Miten Airbnb tekee oikein rahaa? Yhtiön liiketoimintamalli on itse asiassa hyvin yksinkertainen ja helppo ymmärtää.

Airbnb alustan kautta on mahdollista varata majoitus ja elämyksiä, kuten paikallisen oppaan kierros tai vaikkapa purjehdusretki. Airbnb saa veloituksen näistä varauksista.

Majoitusten veloituksia on kahta eri tyyppiä. Yleisin malli on jakaa kulut, jolloin Airbnb saa osansa kummaltakin osapuolelta, isännältä ja varaajalta. Tässä mallissa isäntä maksaa 3-5 prosentin palvelumaksun Airbnb:lle ja varaaja 10-14 prosenttia loppusummasta. Toisessa mallissa, mikä on pakollinen mm. hotelleille, ainoastaan majoittaja maksaa 14-16 prosentin palvelumaksun Airbnb:lle. Elämyksistä Airbnb ottaa parinkymmenen prosentin siivun itselleen.

Airbnb:n veloittama osuus saattaa aluksi kuulostaa suurelta, mutta se on itse asiassa varsin hyvin linjassa muiden kilpailevien majoitusalustojen kanssa. Esimerkiksi Booking.com veloittaa 15-20 prosenttia varauksista.

Airbnb vuosittaiset majoitukset ja elämysten varaukset per vuosi, miljoonissa.

Mitä enemmän Airbnb:n kautta varauksia tehdään ja mitä enemmän niistä maksetaan, sitä enemmän yhtiö tekee liikevaihtoa. Yhtiö ei erittele raporteissaan majoitusten ja elämysten kappalemääriä vaan niputtaa ne yhteen ”Nights and Experiences Booked” riville.

Airbnb keskimääräisen varauksen hinta per vuosi, dollareissa.

Yhtiö ei raportoi suoraan keskimääräisen varauksen hintaa (ADR, Average Daily Rates) vaan kaikkien varausten bruttoarvon (GBV, Gross Booking Value). Keskimääräisen varauksen arvo antaa mielestäni kokonaisuuden hahmottamiseen lisää syvyyttä, sillä yhtiön liikevaihto muodostuu käytännössä kolmesta eri komponentista: varausten määrästä, hinnasta ja yhtiön veloittamasta osuudesta. Olen laskenut oheen keskimääräisen varauksen arvon dollareissa.

Alhaisempaa varausmäärää voi siis yhtiölle kompensoida korkeampi varausten hinta ja isompi veloitus varauksesta. Kaikkien kolmen tekijän noustessa kerrannaisvaikutus olisi puolestaan yhtiölle astronomisen hyvä.

Käytännössä Airbnb kykenee helpoiten vaikuttamaan näistä varausten määrään laajentamalla toimintaa, pitämällä sen käyttäjät tyytyväisinä, sekä panostamalla alustan tunnettavuuteen ja luotettavuuteen. Tässä on apuna esimerkiksi miljoonan dollarin vakuutus majoittajille, joka kattaa majoittuneen aiheuttamat mahdolliset tuhot isännälle. Se antaa isännälle turvaa toimia alustalla. Airbnb onkin erityisesti aiempina vuosina panostanut isosti alustan mainontaan tehdäkseen sitä tunnetuksi.

Toinen tekijä mihin Airbnb pystyy suoraan vaikuttamaan, on sen veloittaman osuuden suuruus. Tässä on vaikea nähdä mahdollisuutta nostaa komission määrää ainakaan merkittävästi nykyisestä.

Kaikkein hankalin on keskimääräisen varauksen hinta. Sen määrittää lopulta isäntä, eikä se siten ole Airbnb:n käsissä. Paikalliseen hinnoitteluun vaikuttaa muun muassa alueen kilpailu ja kysyntä. Airbnb pystyy vaikuttamaan vain päättämällä siitä millä alueilla se toimii ja pitämällä alustan houkuttelevana. Esimerkiksi Pohjois-Amerikassa majoitushinnat ovat korkeammat kuin Aasiassa. Näin kohonneen inflaation aikana on hyvä pitää mielessä, että majoittajat voivat nostaa hintoja helposti. Airbnb:n liiketoimintamalli on siten montaa muuta teollisuudenalaa houkuttelevampi laukkaavan inflaation aikana.

 

COVID-19 ja sen tuoma muutos

Palataan takaisin alkuun. Emme siis sijoittaneet Airbnb:n sen listautuessa, vaikka yhtiö täytti lähes täydellisesti rahaston sijoituskriteereitä. Ongelmaksi muodostui tuolloin yhtiön EVA-valuaatio (Economic Value Added), joka ei puoltanut sijoitusta. Airbnb kynti pahasti tappiolla, mutta toisaalta sotakassaa riitti neljän ja puolen miljardin taalan edestä. Yhtiön EVA-luku ja sen muutos olivat vahvasti negatiiviset. Päätimme siten jäädä seuraamaan sivusta, miten yhtiö kehittyy.

Koronavirus iski voimakkaasti matkustamiseen ja turismiin, joten luonnollisesti myös Airbnb otti osumaa. Koronaviruksen seurauksena Airbnb vähensi neljänneksen työvoimasta vuonna 2020 ja keskittyi takaisin juuriinsa, tavallisten ihmisten harjoittamaan majoitustoimintaan. Rönsyilyt, kuten elämyksiin liittyvät kuljetuspalvelut ja tv ohjelmat saivat jäädä ja panostuksia yhteistyöhön hotellien kanssa ja luksusmajoitukseen vedettiin takaisin.  Yhtiö myös leikkasi tuntuvasti mainostusta. Vuoden 2021 ensimmäisellä neljänneksellä mainoskulut oli lähes puolitettu.

Airbnb:n majoitusten ja elämysten määrä laski 41 prosenttia vuonna 2020. Lasku ei lopulta ollut niin paha kuin olisi voinut, sillä yhtiön liiketoiminta paljastui yllättävän mukautuvaksi. Siinä missä ihmiset aiemmin majoittuivat kaupungeissa, koronan myötä nousi uuteen kukoistukseen kaupunkien ulkopuolella olevat kohteet, jotka olivat samalla koronaturvallisempia. Ulkomaanmatkailun korvasi kotimaanmatkailu. Ihmisten tarve matkustaa, lomailla ja saada majoituselämyksiä ei kadonnut minnekään.

Yhtiön tekemät tervehdyttämistoimenpiteet toimivat ja sen EVA kääntyi positiiviseksi 2021 kolmannella vuosineljänneksellä. Tämä signaloi meille HCP Focuksen salkunhoitotiimissä ostoajankohdan koittaneen ja teimme sijoituksen. Majoitusten ja elämysten määrät olivat kääntyneet uudestaan nousuun, kuten myös keskimääräisen majoituksen hinta. Kaikki nostivat yhtiön EVA lukua, kun se seisoi nyt paremmassa kunnossa kuin aiemmin. Viime vuonna majoitusten ja elämysten määrä nousi 56 prosenttia yli 300 miljoonaan lähestyen edellistä kaikkien aikojen huippuvuotta 2019, jolloin se oli 327 miljoonaa. Keskimääräisen varauksen hinta nousi uudelle ennätystasolle, ylittäen 2019 hinnan 34 prosentilla.

Maailma ei ole vieläkään täysin auki, mutta selviä askeleita siihen suuntaan on otettu. Koronaviruksen mutatoituessa yhä vaarattomammiksi varianteiksi ovat eri maat alkaneet avaamaan rajojaan. Suhtautuminen virukseen on menossa siihen suuntaan, että kohta sitä pidetään samanlaisena kuin muitakin influenssoja. Selvää on, että matkailun uudelleenkäynnistyminen tulee edesauttamaan Airbnb:tä ja se pääsee takaisin kasvu-uralle.

 

Riskit

Airbnb:tä koskettavat samat riskit kuin monia muita matkailualan yrityksiä. Tyypillisen kilpailijariskin lisäksi sijoittaja saa lisätä repertuaariin nyt uutuutena myös pandemiasta aiheutuvat riskit työkalupakkiin.

Yksi erityisesti Airbnb:tä koskettava riski on sääntelyriski. Tämä ei ole yhtiölle uusi asia. Jo vuonna 2014 New Yorkin kaupunki uhkasi kieltää Airbnb palvelun käytön kaupungissa ja sakottaa majoittajia. Airbnb:n on myös väitetty pahentavan asuntopulaa ja vaikuttavan asuntojen hintoihin.

Kaupunkien ja maiden suhtautuminen Airbnb:n kaltaiseen vuokraustoimintaan vaihtelee suuresti. Se on aiheuttanut paljon keskusteluja paikallisten keskuudessa, sillä se tuo mukanaan myös erilaisia viiteilmiöitä. Osa kaupungeista on kieltänyt lyhytaikaisen vuokrauksen ja osassa niiden määrää rajoitetaan tai vaaditaan erilaisia viranomaisrekisteröintejä. Paikoittain lyhytaikaisen vuokrauksen kokonaispäivämääriä vuodessa on rajoitettu. Osa kaupungeista taasen velottaa erillistä veroa.

Toisaalta Airbnb:n kaltaisen toimijan ansiosta maapallon rajallisia resursseja saadaan tehokkaampaan käyttöön, kun olemassa olevia kiinteistöjä voidaan hyödyntää paremmin sen sijaan, että ympäristöä kuormittamalla rakennettaisiin aina uutta. Ei ole olemassa montaa toimialaa ja toimijaa, jotka näin selkeästi voidaan liittää kestävän liiketoiminnan ja talouden teemaan.

 

Pasi Havia
HCP Focus-salkunhoitaja

Tämä kirjoitus on tarkoitettu esittelemään Airbnb yleisluonteisesti HCP Focus-rahaston asiakkaille. Olemme ostaneet osaketta rahastoon viime vuoden viimeisellä vuosineljänneksellä. Kyseessä ei ole syväluotaava analyysi, eikä sitä ole sellaiseksi tarkoitettu. Olemme HCP:llä tuottaneet viime vuosina erikseen sisäiseen käyttöön yhtiöstä analyysejä sijoituspäätöksen tueksi.

HCP Quant 1/2022 -5.79% | Onko Yhdysvallat superkuplassa?

Tammikuu tarjosi kovasti odotetun tammirallin sijaan pyörryttävää draamaa, kun osa maailman isoimmista listatuista yhtiöistä heiluivat kuin penniosakkeet konsanaan. Päivän liikkeet saattoivat olla toistakymmentä prosenttia ylös tai alaspäin tulosjulkistusten yhteydessä. Varsinkin korkealle hinnoitellut kasvuyhtiöt ottivat pataan pahasti.

HCP Quant rahaston arvo tuli tammikuussa alas -5.79% edestä. Vertailuindeksi MSCI ACWI SMID Value Total Return taasen euroissa -2.17%. Yhdysvaltojen S&P 500 Total Return indeksi euroissa puolestaan -3.90% ja Euroopan S&P Europe 350 Total Return indeksi -4.07%.


Tammikuun loppupuolella GMO:n Jeremy Grantham kirjoitti Yhdysvaltojen olevan superkuplassa. Tämä aiheutti sijoittajien piirissä älämölöä. Kirjoitus ajoittui sopivasti keskelle pahinta markkinateurastusta, joten viesti kantautui tällä kertaa hyvin kuunteleviin korviin.

Kaiken keskellä on hyvä muistaa, että GMO ja Grantham ovat olleet kirjoituksissaan karhumaisia jo pitkään. Kun vuosi toisensa jälkeen huutaa romahduksen olevan nurkan takana, niin vääjäämättä joskus sitä osuu myös oikeaan. Granthamin pointit ovat hyviä, mutta ne kannattaa kenties ottaa vastaan kera hyppysellisen suolaa. GMO on ollut liian aikaisessa painotusten muuttamisen kanssa. Toisaalta ajoittaminen, jos jokin, se vasta vaikeaa onkin.

Miksi Grantham ajattelee Yhdysvaltojen olevan superkuplassa? Mikä ihme superkupla edes on?

Grantham määrittelee kuplan olevan tilanne, jossa markkina erkaantuu kahden keskihajonnan eli sigman verran sen historiallisesta trendistä. Normaalijakautuneessa aineistossa kahden keskihajonnan poikkeaman esiintyvyys on 44 vuoden luokkaa. Grantham toteaa todellisessa elämässä esiintyvyyden olevan yleisempää, kerran 35 vuodessa. Superkuplaksi Grantham määrittelee kuplaa harvinaisemman tilanteen. Sellaisen, jossa markkina erkaantuu kolmen keskihajonnan verran. Teoriassa tällainen tilanne pitäisi olla niin harvinainen, että sen esiintyvyys on vain kerran sadassa vuodessa. Todellisuudessa se on kaksi tai kolme kertaa yleisempi. Sen verran hyvin me ihmiset tykkäämme liioitella asioita markkinoilla ja puskea äärimmäisyyksiä pidemmälle.

Se, miksi tällainen äärimmäisyys on vaarallista johtuu siitä, että jokainen kahden keskihajonnan kokoinen kupla on palautunut kehittyneillä markkinoilla takaisin historialliselle trendilleen. Aina. Ennenkuin näin tapahtui, osa kuplista kasvoi superkuplaksi, kuten nyt Yhdysvaltojen markkinoilla. Nykyinen superkupla on Yhdysvaltojen neljäs viimeisen sadan vuoden aikana.

Superkuplien kiihtyvän nousun vaihe. Lähde: GMO

Superkuplalle tunnusomaista on hintojen kiihtyvä nousu kaksin tai kolminkertaisella nopeudella keskimääräiseen härkämarkkinaan. Nykyisessä syklissä kiihdytys tapahtui 2020 ja loppui helmikuussa 2021, jolloin Nasdaq indeksi nousi 58% vuoden 2019 lopusta ja huimaavat 105% koronakuopan pohjalta.

Markkinoiden kaventuminen. Spekulatiiviset tappiolliset teknologiayhtiöt ovat jääneet jälkeen. Lähde: GMO

Tunnusomaista on myös markkinoiden kaventuminen ja spekulatiivisimpien osakkeiden alituotto monien ns. blue chip-yhtiöiden noustessa. Varsinkin tästä saatiin hyvää makua tammikuun aikana, kun esimerkiksi Peloton Interactive sukelsi rajusti ja tylsä IBM nousi. Samankaltaisia olivat liikkeet vuosina 1929 ja 2000 ja niin on myös nyt.

Hulluksi äitynyt sijoittajakäyttäytyminen on myös superkuplan tunnusmerkki. Tästä Grantham listaa esimerkkeinä meme osakkeet, sähköautoihin liittyvät osakkeet, kryptovaluutat ja NFT:t. Monien sijoittajien mielestä osakkeet voivat mennä vain ylöspäin.

Erityisen vaarallisen nykytilanteesta tekee se, että Grantham näkee Yhdysvalloissa kupliintumista samanaikaisesti useassa eri omaisuuslajissa: osakkeet, asunnot ja hyödykkeet. Pessimissin palatessa markkinoille uhkana on Yhdysvaltojen historian pahimman luokan pudotus vauraudessa.

GMO:n mallin mukaan inflaatio on aina aiemmin tuonut P/E tasoja alaspäin. Muttei nyt – tai ainakaan vielä. Lähde: GMO

Korona, kvantitatiivisen elvytyksen lopettaminen, kohoavat korot ja takavasemmalta tullut yllätyksiä korkeampi inflaatio. Tekijöitä, joiden olemassaoloa nykyinen markkina tuntuu yhä kieltävän. Erityisesti inflaatio on GMO:n malleissa vetänyt yhtiöiden P/E-lukuja aiemmin aina alaspäin. Nyt niin ei ole vielä tapahtunut. Is this time different?

GMO:n oma suositus on nykyisessä tilanteessa välttää Yhdysvaltojen markkinoita ja ottaa sen tilalle arvo-osakkeita kehittyviltä markkinoilta sekä edullisemmin hinnoitelluilta kehittyneiden maiden markkinoilta.

Henkilökohtaisesti en ole yhtä pessimistisellä linjalla kuin Grantham. Nykyisessä tilanteessa uskon seuraavalle kymmenelle vuodelle arvo-osakkeiden olevan paremmin tuottava valinta kuin kasvuosakkeet. Granthamin maalaamaa lähes apokalyptistä vaurauden tuhoutumista Yhdysvalloissa en pidä niin todennäköisenä kuin hän. Sellaisen pahasti uhatessa uskon FED:n kyllä ratsastavan jälleen tantereelle.

HCP Quantin sijoituksista vain alle kolmannes on Yhdysvaltojen markkinoilta. Sieltä on ollut vaikeaa löytää ostettavaa rahastoon jo pidemmän aikaa. Johtuen juurikin markkinan kuumentumisesta.


 

Citywiren salkunhoitaja rating pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin sijoittavista rahastoista.

Haastavasta tammikuusta huolimatta Citywiren reittauksessa säilyi salkunhoitajana nyt jo kolmatta kuukautta peräkkäin ensimmäinen sija pienten ja keskisuurten yhtiöiden rahastojen salkunhoitajana globaalisti.

Arvoyhtiöihin liikkeelle lähtenyt rotaatio on edesauttanut HCP Quanttia ja se on tammikuun jälkeenkin Suomessa myytävistä pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin sijoittavista rahastoista tuottanut kaikkein parhaiten vuoden aikana.

HCP Quant on Suomessa myytävien pieniin ja keskisuuriin yhtiöihin sijoittavien osakerahastojen #1.


Helsinki Capital Partners sai tammikuussa Finanssivalvonnalta toimilupalaajennuksen sekä markkinointiluvan uudelle rahastolle. HCP:n edellisestä rahastolanseerauksesta on mennyt kahdeksan vuotta (HCP Quant). Emme harrasta rahastojen massatuotantoa, vaan jokainen on aina pitkän ja perusteellisen työn tulos, johon sitoudumme pitkäjänteisesti.

Uusi rahastomme HCP Bricks täydentää hyvin rahastoperhettämme. HCP Bricks on kiinteistörahasto, joka sijoittaa eri käyttötarkoituksissa oleviin kiinteistöihin kasvukeskuksissa Suomessa ja Ruotsissa. Rahasto luo lisäarvoa kiinteistöjen aktiivisella kehittämisellä. Tästä on kovat näytöt strategian keskimääräisen IRR:n ollessa huimat 46%. Tarjoamme merkinnät uuteen rahastoon 29.4.2022 asti ilman merkintäkulua (normaalisti 2%).

Laitamme myös HCP yhtiön omia varoja uuteen rahastoon kiinni. HCP omistaa HCP Black rahaston osuuksia. HCP Black rahastomme tulee sijoittamaan HCP Bricksiin miljoona euroa, kuten myös Cobbleyard Real Estate, jonka kanssa toteutamme rahaston yhteistyössä.

HCP Bricksin salkunhoitajat Timo Vertala, Christoffer Sundberg ja Mattias Lindfors kertovat tarkemmin siitä miten rahasto toimii HedgeNordicin jutussa. On hyvä pitää mielessä, että kohoavan inflaation aikana tyypillisesti kiinteistöt ovat antaneet hyvää suojaa. Sopii siis erinomaisesti nykytilanteeseen suojaamaan salkkua osakemarkkinoiden turbulenssilta.

Hyviä sijoituksia toivottaa,
Pasi Havia
HCP Quant salkunhoitaja

”Invest in inflation. It’s the only thing going up.”
Will Rogers

Uusi avoin kiinteistörahasto Suomeen – HCP Bricks

Helsinki Capital Partners (HCP) laajentaa rahastotarjontaansa perustamalla uuden kiinteistörahaston yhdessä Cobbleyard Real Estate Oy:n kanssa. Erikoissijoitusrahasto HCP Bricks on multistrateginen kiinteistösijoitusrahasto, joka sijoittaa pohjoismaiden kasvaviin ydinalueisiin. Aktiivisella kiinteistökehitystyöllä luodaan arvoa kestävästi ja vastuullisesti.

Edellisestä HCP:n rahastolanseerauksesta on mennyt lähes kahdeksan vuotta.

”HCP Bricks on pitkän kehitystyön tulos yhdessä Cobbleyard Real Estaten kanssa. Emme harrasta rahastojen massatuotantoa, vaan jokainen on pitkällisen harkinnan tulos, joilla pyrimme edesauttamaan asiakkaidemme vaurastumista”, HCP:n toimitusjohtaja Tommi Kemppainen toteaa.

Cobbleyard Real Estate on vuonna 2016 perustettu kiinteistöalan neuvonantaja, joka hallinnoi kiinteistöjen koko elinkaarta monipuolisen ja osaavan tiiminsä ansiosta. Cobbleyard tuottaa kiinteistöpalveluita rahastolle.

Helsinki Capital Partners on vuonna 2007 perustettu varainhoitoyhtiö, jota pidetään modernina varainhoitoyhtiönä avoimen toimintatapansa, virtuaalityökalujensa, Kaapelitehtaalla sijaitsevan pääpaikkansa sekä yhteiskunnan hyvinvointia lisäämään pyrkivien hankkeidensa ansiosta.

HCP Bricksin salkunhoitotiimi koostuu kokeneista kiinteistöammattilaisista; Mattias Lindfors, Christoffer Sundberg ja Timo Vertala.

Uusi rahasto täydentää HCP:n nykyiset palkitut ja menestyksekkäät rahastot HCP Focus, HCP Quant ja HCP Black. Erikoissijoitusrahasto HCP Bricks:iä voi merkata tästä päivästä alkaen. Sijoitukset ensimmäiseen merkintäpäivään ilman merkintäpalkkiota.

HCP Bricks salkunhoitajat Mattias Lindfors, Timo Vertala ja Christoffer Sundberg

Varaa virtuaalitapaaminen Tee rahastomerkintä